Potter oli hypännyt jo edellisellä tunnilla, joten se oli verkattu mukavasti valmiiksi. Aika omissa oloissa tehdyssä alkuverkassa testasin, että ratsu kääntyy, kiihdyttää ja jarruttaa, kun niitä pyysin. Potter toimi aika kivasti eikä ravissa puskenut mihinkään suuntaan. Laukassa oikea kierros oli ok, mutta vasemmassa Potter alkoi vähän oikoa kaarteita sisälle valuen. En saanut tätä verkkavaiheessa kovin hyvin korjattua, vaikka yritinkin. Tänään myös huomasin, kuinka heikosti jaksan korjailla hevosta estetunnin alussa. Jotenkin skippaan sen hienosäädön ja odotan vain malttamattomasti, että päästään hyppäämään. Ei ihme, että tehtävät esteillä menevätkin sitten välillä ihan miten sattuu, kun en näytä ymmärtävän esteratsastuksenkin perustuvan siihen, että hallitsee hevosen ensin sileällä.
Ensimmäiseksi tulimme kahden ristikon 20 metrin linjaa vasemmassa kierroksessa. Tarkoituksena oli tulla väli kuudella askeleella. Onnistuimme tässä Potterin kanssa molemmilla kerroilla, mutta viilattavaa olisi ollut. Lähestyminen ensimmäiselle esteelle olisi voinut tulla paremmin, jotta linjan välissä ei olisi tarvinnut pyytää hevosta eteen. Muuten meni kuitenkin hyvin, ja muistin myös kiinnittää huomiota myötäykseeni. Nyt käsi kulki kivasti harjaa myöten eikä noussut ylöspäin. Laukka pysyi myös molempien hyppyjen aikana vasempana.
Sitten tulimme oikeassa kierroksessa lävistäjällä olleen laine-esteen ensin yhdellä lainepuomilla, sitten kahdella. Tarkoituksena oli saada hevonen hyvin erikoisemman esteen yli sekä vaihtaa laukka esteellä vasemmasta oikeaan. Unohdin sen, että yleensä erikoisesteelle hevoset tulevat lähelle, jolloin yritin puskea Potteria hyppyyn ennenaikaisesti. Potter ei piitannut moisesta, vaan pudotti kesken menon raville ja rymisytti laineen alas. Toisellakaan kierroksella en saanut laukkaa vaihtumaan, vaikka koetin huolehtia hevosen asettamisesta jo hieman ennen estettä oikealle ja johtamista. Hätäilin vain liikaa, jolloin opettaja kommentoi johtamiseni olleen liian nopea nykäisy, joka vaikeutti hevosen hyppäämistä. Laukka tuli sitten vaihdettua ravin kautta. Harmitti, kun yleensä olen jossain vaiheessa korjannut tällaisen virheen.
Tämän jälkeen hyppäsimme aiemman linjan vasemmassa kierroksessa ja jatkoimme siitä laine-esteen yli vaihtaen laukka oikeaksi sekä lopuksi kahden esteen sarjan yhden laukan välillä hypäten. Pulmikseni otin hevosen tuuppaamisen ensimmäiselle linjalle aikeena saada viisi askelta, mutta tuloksena kuusi hälseltävää askelta sekä kunnon kolautus puomiin sekä sen, ettei laukka edelleenkään vaihtunut laine-esteellä oikeaksi. En käsitä, mikä tässä meni pieleen. Olisiko painoni voinut jäädä liiaksi vasemmalle, kun keskityin enemmän hevoseen? Johtaminen parani ehkä hieman, mutta se ei silti riittänyt tehtävän saamiseen oikein. Tiessäkin olisi varmaan sitten ollut jotain hiomista. Ehkä asiaa olisi auttanut, jos olisin ottanut vähän enemmän tilaa johtaa vielä selvemmin. Toisaalta ohjeena oli tulla este mahdollisimman suorana ja keskeltä, joten pelivaraa ei ollut ehkä niin paljon. Enkä tietenkään voi jokaista estettä mennä omilla reiteillä vain sen takia, etten saisi muuten laukkaa siinä vaihdettua. Onneksi Potter on reipas vaihtamaan lennosta, niin asia ei sinällään tuottanut kummempaa ongelmaa.
Tunnin lopussa opettaja kommentoi menon näyttäneen aika helpolta siten, ettei ennen esteitä tullut mitään kiemurteluita tai puskemisia. Tässä vaiheessa huomasinkin, kuinka helposti Potter oli ollut ratsastettavissa esteelle. Ja siitä huolimatta onnistuin olemaan saamatta vaihtoja sillä laine-esteellä. Mikähän kumma siinäkin sitten oli, harmikseni en muistanut opettajalta kysyä sitä. Muuten tunnista jäi hyvä mieli, sillä Potter liikkui paljon paremmin kuin yleensä, maneesin uudesta ja sangen upottavasta hiekkapohjasta huolimatta. Ilmeisesti aiempi estetunti ei ollut vienyt siitä mehuja, vaan se jaksoi hienosti toisenkin hyppelytunnin perään. Käytin myös jonkin verran kevyttä istuntaa pidemmillä lähestymillä esteille, joten sekin saattoi vähän estää hepan hyytymisen. Kaiken kaikkiaan mukava tunti, vaikka tuuppasinkin Potteria välissä liikaa. Pitäisi opetella odottamaan sen sijaan, että uskon huonoa estesilmääni ja koetan yllyttää hevosen lähtemään liian aikaisin. Lohduttavaa oli kuitenkin se, että muutamia kertoja ratsastin hevosta oikein eteen, kun se muutoin olisi jäänyt liian kauas tai vaihtoehtoisesti yrittänyt ottaa vielä miniaskeleen. Vielä kun osaisin myös lyhentää tarvittaessa ja mikä vaikeinta, olla tekemättä mitään, kun hevonen menee valmiiksi jo oikein.
Videoista kiitos Alekseille!
