Lauantain ekstratunnin menin Rappenilla, ja tunnin aiheena oli alkuun käyty pieni käynti-ravimaasto, jonka jälkeen palattiin kentälle kouluväännön pariin. Treeninä oli aikaisemmalta kerralta tuttu asettaminen sisäohjassa roikkumatta. Tätä treenattiin pyörittelemällä päätyihin voltteja sekä keskelle isompi ympyrä.
Rappen oli maastossa tuttu reipas itsensä, mutta malttoi kuunnella kuskin jarrutuspyyntöjä, kun letkaa letkeästi johtaneen Pokun takalisto läheni liikaa. Kentälle tultua pollen reippaus ei kadonnut onneksi mihinkään. Asettelut aloitettiin käynnissä. Oikea kierros oli vähän tahmaisempi kuin vasen, mutta molemmille puolille saatiin mukavia myötäyksiä ja vähän pyöreyttä. Ravissa sama meno jatkui, mutta opettaja napautti kuskia sanomalla, että myötäykset tulivat liki joka kerta liian myöhään. Tykkään siis tosiaan jäädä hypistelemään sitä ohjaa ja unohdan oikeasti keskittyä siihen, että olen myötäyksen kanssa ajoissa.
Kun pysyin paremmin hereillä, sain myötäykset osumaan nappiin, jonka Rappen palkitsi pyöristymällä mukavasti eteen alas. Olisin toivonut osaavani ratsastaa hevosen myös suoralla pyöreäksi, mutta jostain syystä tässä pollessa oli liian monta aseteltavaa palasta, jotta olisin tällä kertaa onnistunut.
Laukassa kuvio pysyi samana. Rappenilla oli vähän unohtunut laukan kulku ja muutamat kerrat se pudotti parin laukka-askeleen jälkeen itsensä ravurin etevään raviin. Epäonnistuin myös muutamissa nostoyrityksissä, sillä polle vain kiihdytti vauhtia, muttei vaihtanut askellajia. Napakamman pohjeavun kanssa Rappen tosin taas muisti, että osaa myös laukata. Onnistuimme eteen alas -ajatuksen toteuttamisessa laukassa kohtalaisesti. Jäin varmasti taas nykimään ohjaa enkä myödännyt ajoissa, mistä polle ei tykännyt. Taisin myös kallistua kaarteissa vähän liikaa sisällepäin, jolloin ohjaus vähän kärsi, ja Rappen kutisti ympyrää.
Tunti oli ihan kiva. Muistin kiinnittää käsiini huomiota ja reippaamman hevosen kanssa se onnistuikin paljon paremmin. Asetuksisa ulkokäteni tosin lähti taas seikkailemaan ja ajoittain huomasin myös laskeneeni kädet taas liian alas. Pohkeiden tarkkailu unohtui tällä kertaa, mutta eihän aina voi onnistua kaikessa. Huomisen omalla tunnilla pitäisi olla esteitä. Kehtasin käydä pyytämässä, että jos vain mahdollista, menisin tunnin mieluusti Peralla. Saa nähdä, toteutuuko toiveeni.
