Pellolla

Työpäivä sattui olemaan sen verran raskas, etten enää jaksanut yksinkertaisesti keksiä Helvin kanssa mitään kummempaa treeniä. Siksipä suuntasin peltolenkille sitä vähän pidempää reittiä myöten. Olin myös niin myöhään liikkeellä, että alkoi jo hämärtää. Loppujen lopuksi pimeäkin ehti tulla kesken peltoilumme, mutta onneksi peltolenkki sijaitsee puoliksi valaistun kuntoreitin vieressä, joten ei ihan säkkipimeässä tarvinnut tallustaa. Helvi myös otti pimeyden ihan lunkisti, mitä nyt vähän kuunteli tavallista herkemmällä korvalla kaikkea.

Peltolenkillä halusin vain humputella, aivot eivät pystyneet oikein mihinkään muuhun. Hurauttelimme lenkuraa pitkin mukavan reippaassa ravissa ja otimme laukkapätkiä valoisalle puolelle. Helvi tykkää ottaa maastossa vähän kierroksia, jolloin jarrut tuppaavat vaimenemaan harmillisesti. Otinkin sitten tehtäväksi saada Helvi kuuntelemaan myös laukassa. Parit kerrat meni niin, ettei Helvi piitannut paljoa jarrutuspyynnöistäni, mutta muutaman jämäkämmän pyynnön jälkeen tamma lotkautti korvaansa minunkin suuntaan, ja laukasta tuli hallitumpaa. Jarrujen löydyttyä oli pakko ottaa pikkuinen spurttikin. Kyllähän se laukan jytinä on niin hienoa. :)

Koemielessä testailin lyhyet pätkät takaosakäännöksiä. Taisi yhden kerran mennä nappiin, muut kerran Helvi asteli harmistuksissaan pohjepyynnöstäni vain nopeat harppaukset siitä karkuun. Ilmeisesti rajoitin liikaa etupäätä ja vaadin liikaa puolestaan pohkeella. Kokeilin myös avo- ja sulkutaivutuksia pienet pätkät, jolloin tamma kaivelikin pyöreämpää itseään esille. Avotaivutus tuntui menevän nätisti ilman suurempia ongelmia, sulkutaivutuksessa puolestaan oli vaikea hallita takapäätä.

Kiva peltohumputtelu, nollasi mukavasti työpäivän. Perjantain tunti jää menojen vuoksi välistä (anna kun arvaan, niin sillä tunnilla on sitten tietysti esteitä!), mutta paikkaan kerran jo lauantaina. Puomi- tai estetunti olisi kyllä jo paikallaan, tulisi vähän vaihtelua kouluvääntöön.