lauantai 30. lokakuuta 2010

Istuntakurssin ensimmäinen tunti

Istuntakurssin ensimmäiselle tunnille (tai tunnille ja vartille, jos nyt tarkkoja ollaan) meno vähän jännitti. Omilla tunneilla oli jo käynyt selvästi, että istunta oli levähtänyt taas ihan omille teilleen. Toisaalta olin innoissani, sillä viiden ratsastajan kurssilla huomiota saisi vähän enemmän kuitenkin. Hevosenani oli Cytrus, tutummin Ykä. Seitsenvuotias ihan reipas ruuna, jota en kuitenkaan saanut paljon rentoutumaan. Onneksi se ei varsinaisesti ollut aiheena, vaan kuten opettaja tuumasi, kurssin aikana keskitytään ratsastajaan.

Alussa verkkailtiin omaan tahtiin ravissa. Tänä aikana opettaja ehti vähän tarkastella hänelle uusia ratsastajia ja heidän ratsastusasentoja. Tämän jälkeen lähdettiin menemään isoa kahdeksikko harjoitusravissa ilman jalustimia. Ykän ravi ei ollut pahimmasta päästä ollenkaan, mutta vähänkin reippaamassa tahdissa istuntani levisi ja pomppiminen alkoi. Ensimmäisenä kommenttia tuli huomio siitä, että käteni ovat liian leveällä ja että asettamisissa ulkokäsi lähtee valumaan eteen. Opettaja myös hoksautti, etten pohjepyynnöissä koukista jalkaa, vaan pidän sen rentona. Jotenkin ilman jalustinta tulee olo, ettei apu osu oikeaan kohtaan, ellei pohjetta vähän nosta ylös. Kädet pysyivät aika ajoin omalla paikallaan, mutta asettamisissa ulkokäsi lähti hyvin usein omille teilleen. kun molemmat kädet sai pidettyä oikeassa kulmassa omalla paikallaan, tuntui asento tukevammalta.

Sitten jalustimet laitettiin jalkaan ja jatkettiin samaa kuviota. Opettaja bongasi saman virheen, joka on viime aikana alkanut korostua kaikkialla: liian edessä olevat pohkeet. Kuulemma vika oli vain parin sentin luokkaa, mutta sitäkin vaikeampi korjata. Jos siirsin jalkoja taakse, asennosta tuli heti hutera ja aloin keikkua miten sattuu. Sinnikkäästi yritin pitää pohkeita ajatuksella takana, mutta kerta toisen jälkeen ne valuivat eteen. Sain koko tunnin aikana pari sellaista pätkää, että pohkeet olivat löytäneet paikkansa oikeasta kohdasta ja asentokin tuntui tukevalta. Sitten se taas katosi yhtä mystisesti kuin oli tullutkin, joten uuden onnistumisen hakeminen oli tuurin kanssa tavoittelua. Pitäisi varmasti katsoa pari hyvää venytystä, sillä epäilen jäykkyyden myös vaikeuttavan pohkeiden saamista oikealle paikalle.

Lopuksi ehdittiin vielä ottaa pätkät laukkaa. Oikeassa kierroksessa pitkät sivut mentiin harjoitusravissa ja lyhyiden sivujen keskeltä nostettiin laukka pyöräytettiin ympyrä ja samasta nostokohdasta piti saada siirryttyä tasaiseen raviin. Laukat nousivat alun jälkeen ihan kivasti, mutta mukautuminen laukkaan oli jotenkin vaikeaa, vaikkei se edes ollut mitenkään pomppuisaa. Jotenkin lähdin vain valumaan takakaarta kohti, jolloin laukka pääsi pompottamaan minua. Siirtymä raviin onnistui myös, mutta tasaisuudesta ei kannata sen yhteydessä puhua. Harjoitusravin istunnan saaminen kuntoon vei taas pitkän matkaa, kunnes sain jujusta paremmin kiinni.

Vasempaan kierrokseen kuvio oli muuten sama, mutta ennen kulmia pudotettiin ravista käyntiin ja siitä nostettiin laukat. Ykä nosti aika kivasti käynnistä laukat, mutta laukasta käyntiin siirtyminen ei onnistunut ilman useampia raviaskelia. Opettaja vähän lohdutti sanomalla, ettei treeni ole sille kaikista helpointa. Tässä vaiheessa Ykä taas tahtoi mennä vähän liian reippaasti, jolloin opettaja neuvoi pidättämään ulkopuolelta. Olin tietenkin taas sitä ennen ollut sisäohjassa liikaa kiinni, mutta kun tottelin neuvoa, palasi Ykä ihan maltilliseen laukkaan. Parit laukkanostot olivat sen verran kivoja, että sain kotiinviemisiksi kuitenkin vähän hyvää mieltä.

Paljon olisi siis korjattavaa. Olisi kiva, jos olisi käytössä satula, joka tukisi jalkojani paremmin. Silloin olisi helpompi oppia pohkeen oikea paikka, kun olisi vähän apua satulasta. Mutta koska siihen ei ole mahdollisuutta, täytyy vain sinnikkäästi viedä pohkeita taakse ja opetella löytämään oikea asento. Toivottavasti huomenna saisin taas muutaman onnistumisen, jotta mieleeni jäisi vähän ajatus siitä, miltä pohkeet tuntuvat ollessaan oikeassa asennossa. Ehkäpä sitä voisi myös alkaa katsastella, minne menisi seuraavan kerran istuntakurssille.