Perjantain estetunti tuli yllätyksenä, mutta kivana moisena. Pollena oli myös ihan hyvä valinta eli Poku. Tunti aloitettiin lämmittelemällä ravissa tehden loivaa kolmikaarista kiemurauraa, jossa vaihdeltiin asetuksia. Poku oli tuttuun tapaan vähän nihkeä alussa, mutta otti kohtalaisesti reipastumispyyntöjä vastaan. Asetukset onnistuivat myös vasemmalle, mutta oikealle niitä oli liki mahdoton saada. Pitäisi opetella vetreyttämään Pokun jäykempi puoli, mutta toistaiseksi alkuverkka ei riitä moiseen.
Samaa kuviota mentiin myös laukassa. Poku nosti uudet laukat ihan hyvin, mutta opettaja huomautti hevosen oikovan todella paljon nostoissa. Yritin sitten pohkeilla pitää hevosta paremmin oikealla reitillä, en tosin onnistunut kauhean hyvin.
Sitten siirryttiinkin jo hyppelemään keskihalkaisijalla ollutta pystyä kahdeksikkona. Tarkoituksena oli saada tasainen ratatempo ja laukat vaihtumaan. En osannut hahmottaa kunnon lähestymistä esteelle missään kohden, joten kertaalleen Poku ampaisi esteen ohikin. Parit laukat jäivät vaihtumassa, koska ohjasin hevosen ihan liian vinossa esteelle. Kun lopulta hahmotin reitin oikein ja tiedotin hevoselle ajoissa, vaihtoi Poku laukat hienosti. Täytyisi alkaa miettiä teitä esteille tarkemmin, sillä nyt tuollainen pitkältä sivulta kaarrettu tie keskihalkaisijalle tuotti ihan liian paljon päänvaivaa.
Lopuksi hypättiin kaksi pystyä, joilta vaihdettiin aina laukka kaartaen kohtuullisen tiukasti seinän kautta toista estettä kohti. Ensimmäisellä kerralla homma meni meiltä plörinäksi. Kuski ei tiedotellut mitään vaihtoaikeista hevoselle, joten Poku jätti vaihtamatta. Vauhtikin oli jäänyt lepuuhetken takia matkasta. Toisella kierroksella spurttasin alussa vasemmassa laukassa kunnolla ja tällä kertaa muistin hyvissä ajoin kertoa hevoselle, että tämän pystyn jälkeen kaarretaan muuten oikealle. Laukka vaihtui, ja Poku säilytti laukan tiukahkosta mutkasta huolimatta. Taas vähän vauhtia mukaan ja oikeassa laukassa toiselle pystylle. Tiedotus ajoissa ja laukka vaihtui. Opettaja oli muutoin tyytyväinen suoritukseemme, mutta olin vähän oikaissut reiteillä. Hups. Mutta kaikkea ei voi osata kerralla, joten aina vähän kuitenkin jotain.
Sitten opettaja päättikin, että kun saatiin kaikilta onnistumisia, oli aika lopettaa. Harmitti, olisin mieluusti hypellyt vielä jotain. Loppuun humputeltiin sitten kolmikaarista kiemurauraa sekä tehtiin pysäytyksiä kääntymällä pitkältä sivulta keskihalkaisijalle ja pysähdyksestä pari peruutusaskelta ja taas raviin. Ensin pysähdykset eivät tahtoneet mennä Pokun päähän ja kun ne alkoivat onnistua kivasti, ei peruuttamisesta tullut mitään. Mitä lie kuski taas teki selässä väärin. Onnistumisen tässä olivat kuitenkin peruuttamisesta nostettu ravi. Poku nosti sen kohtuullisen helposti, josta kuski oli oikein tyytyväinen.
Huomenna sitten istuntakurssin ensimmäinen päivä. Saa nähdä, kuinka pahasti siellä selässä tulee keikuttua ja josko sieltä saisi hyviä vinkkejä istunnan parantamiseen. Toivottavasti, olisi kiva taas päästä vähän paremman istunnan pariin.
