Keskiviikon tunnilla oli vuorossa kavaletteja enkä osannut yhtään arvata, minkä ratsun saisin. En olisi osannut arvatakaan, sillä sain ratsukseni Rappenin, tuon entisen estetaiturin, joka nykyisin on muuttunut hieman epävarmaksi hyppytunneilla. Vaikka luvassa oli miniesteitä, sonnustauduin turvaliiviin kaiken varalta. Rappen oli jo edellisellä estetunnilla, jossa se ehtikin väistää pari estettä. Kuulemma se oli mennyt mukavasti alkutunnin, mutta esteiden noustua vähän alkanut epäröidä. Myönnän, että jännitti ja olin kerrankin onnellinen siitä, että esteet pysyivät ihan pikkuriikkisinä. Tunnilla oli kuusi ratsastajaa.
Alkuverryttelyn jälkeen hyppäsimme muutamia yksittäisiä tehtäviä ennen pidempää rataa. Koska yksittäisten tehtävien pulmat näkyivät radalla, kirjoitan tällä kertaa vain sen sujumisen tänne. Radalle lähdettiin vasemmassa laukassa ylittämällä lävistäjällä ollut ykköskavaletti, joka oli sini-vihreillä puomeilla tehty. Rappen oli jo tunnin aikana kauhistellut tätä estettä ja yrittänyt jokaisella kerralla mennä oikealta ohi. Sain kuitenkin sinnikkäästi niin aiemmin kuin radankin aikana tuotua Rappenin siitä yli. Laukka vaihtui hypyssä ilman, että ehdin itse siihen juuri panostaa. Kakkos- ja kolmoskavaletin välissä ei ollut ongelmia, ja Rappen meni sen kuudella askeleella. Kolmosen jälkeen päästin Rappenin kääntymään liian nopeasti oikealle, jolloin tie neloselle kärsi hieman. Rappen myös kiihdytti laukkaa tässä vaiheessa tuntemattomasta syystä. Joka tapauksessa pääsimme nelosen yli, ja laukka vaihtui jälleen hypyssä. Hieno Rappen! Se onkin kohtuullisen taitava vaihtamaan hypyssä ja etenkin huomaamaan itse, mihin suuntaan ollaan menossa. Nelosen jälkeen Rappen yritti taas pistää kaviota toisen eteen turhan vilkkaasti, jolloin opettajan neuvojen mukaan koetin tasapainottaa menoa ulko-ohjalla. Kaarteen aikana Rappen rauhoittuikin hieman, ja viitoskavaletti ylittyi ihan ok. Sen jälkeen reipas ratsuni ampaisi taas, ja huomasin liian myöhään, että kiihdyttelimme liikaa. Niinpä kuutosen ja seiskan suora linja meni kaahaten viidellä askeleella. Opettaja komensi meidät tulemaan linja uudelleen kuudella askeleella paljon tasaisemmin. Toisella yrittämällä sain pidettyä Rappenin paremmin kuulolla, jolloin pääsimme linjan tasaisella kuudella askeleella.
Tunnin alussa vaivannut jännitykseni onneksi hälveni toistojen myötä. Toki Rappen välillä ampaisi reippaaseen laukkaan, mutta ei missään vaiheessa ollut holtiton. Harmitti vain, etten saanut rauhoitettua sitä niinä hetkinä, kun sillä jännitti jokin, ja se paikkasi menoaan kiihdyttämällä. Olin kuitenkin hurjan tyytyväinen siihen, kuinka pääsimme ykköskavaletista Rappenin kyttäilystä huolimatta aina yli, ja kuinka hienosti se vaihtoi kaikki laukat toivotusti pitkälti omin neuvoin. Olen kuitenkin niin nynny, etten tohtisi mennä Rappenin kanssa oikealle estetunnille, jossa sen epävarmuus saattaisi hyvinkin tuplaantua. Se kuitenkin on nopea ratkaisuissaan enkä välttämättä osaisi olla riittävästi sen tukena, kun se sitä tarvitsisi. Onneksi tällaiset maahankaivetut kavaletit menivät ihan mukavasti, jolloin tunnin jälkeen oli ihan kiva mieli. Ainoana jäi mietityttämään se, mikä ihme entiseen estetykkiin on mennyt. Liekö se leipääntynyt siihen hommaan täysin vai onko taustalla jotain muuta? Ei mitään hajua, heppakuiskaustaitoni eivät valitettavasti ole kehittyneet vielä ajatustenlukutasolle.