Vaihtuako vaiko eikö vaihtua?

Viikon toisella vakiotunnillani eli perjantain pienryhmätunnilla oli yllättäen puomeja. Hihkuin tyytyväisyydestä, sillä viime puomitunnista tuntui olevan muka hurjan kauan. Kun vielä sain ratsukseni Loren, olivat palikat mukavasti kohdillaan. Karsinassa Lore käyttäytyi ihmeen asiallisesti, kun kaverini ensin kävi heppakuiskailemassa sen. Näemmä Lore vaatii riittävää rauhallisuutta, jolloin se tietää, mitä tapahtuu ja ehtii mielessään hyväksyä sen. Täytyy itsekin muistaa jatkossa olla rauhallisempi sen kanssa karsinassa eikä heittäytyä äkäilemään kilpaa.

Alkuverryttely mentiin käynnissä ja ravissa itsenäisesti, opettaja hoksautti vain tarkistamaan, että hevoset kääntyvät hyvin ulkoavuilla. Lore kulki mukavasti itse ja tuntui myös kääntyvän sangen helposti. Käynnissä kokeilin muutamia takaosakäännöksiä ja ravissa käännöksiä valtamerilaivan kaltaisesti eli koko hevosta kerralla kääntäen. Lore oli hyvin kuulolla ja kääntyi hyvin. Varsinaisia puolieroja en huomannut, mutta asetuksia testaillessa meno vasemmalle oli hankalampaa, ja Lore yritti vähän puskea silloin sisälle. Koetin hakea sisäpohjetta paremmin läpi, mutta olin vähän omissa maailmoissani ja yritelmät olivat vähän puolinaisia.

Tunnin puomikuvio näytti suunnilleen tältä. Puomit olivat lävistäjillä, ja ensiksi niitä tultiin ravissa. Opettaja muistutti säilyttämään hyvän tahdin ja huolehtimaan hyvästä tiestä. Loren kanssa tehtävä oli sangen helppo. Vain pari kertaa sattui askel vähän hassusti tai kavio kopsahti puomiin, mutta muutoin Lore eteni tasaisen tahdikkaasti ylittäen puomit suoraan ja vaivattomasti. Kuten opettajakin tuumasi, ei menossamme oikein ollut huomauttamista. Oli ihanan helppoa, kun itsekin muistin rentoutua kyydissä enkä jäänyt varmistelemaan turhaan.

Laukkatehtävässä lävistäjillä olleet viimeiset puomit nousivat pieniksi kavaleteiksi, joiden avulla yritimme saada laukkoja vaihtumaan. Tulimme ensin puomeja erikseen sekä oikeassa että vasemmassa laukassa ja lopulta ihan kahdeksikkona. Lore suosii vasenta laukkaa, joten sen saaminen oikeasta laukasta onnistui aluksi kohtalaisesti. Opettaja hoksautti pikaisen johtamisen sijaan muistamaan johtaa rauhallisemmin. Oikeaan laukkaan vaihtaminen vasemmasta laukasta ei sitten ottanutkaan onnistuakseen. Kerta toisen jälkeen Lore piti sinnikkäästi vasemman laukan, ja jouduin korjaamaan sen ravin kautta. Muutamia kertoja sain Loren odottamaan ja kuulolle mukavasti samoin kuin johtaminen tuntui sujuvalta, mutta niin vain laukka jäi vaihtumatta. Tehtävää vaihdettiin, vaikka emme saaneet onnistumisia toiseen suuntaan. Välikäynneissä ehdin huomata, että vasemmalle valuva istuntani varmasti vaikeutti asiaa ja päätin yrittää tehdä siihen jotain muutosta.

Lopuksi tulimme siis vielä molempia puomilävistäjiä kahdeksikolla. Aluksi meno takkusi jopa oikean laukan vaihtamisessa vasemmaksi eikä onnistumisia juuri tullut. Yritin kyllä miettiä hivuttavani painoa ajoissa hieman uuden laukan suuntaan, mutta ilmeisesti se jäi sitten enemmän ajatukseksi. Lopulta opettaja kehotti kokeilemaan sitä, että ensimmäiset puomit ylitetään rauhallisesti ja niiden jälkeen hevosta kannustetaan eteenpäin. Tämä auttoikin kuin taikaiskusta, ja loppuun saimme onnistuneesti kolmesti putkeen laukat vaihtumaan sekä oikeasta vasempaan että vasemmasta oikeaan. Olin hurjan tyytyväinen Loreen, joka teki pyydetysti heti, kun vain sain sen sille selvästi sanottua. Oli myös jälleen kiva huomata, kuinka hyvin säädeltävissä Loren laukka on. Jään yleensä humputtamaan sitä samaa laukkaa, kun luulen, ettei siihen muka voi vaikuttaa. Nyt kuitenkin huomasin taas, kuinka hienosti Lore myös lyhentää samoin kuin pidentää laukkaa. Tästä on hurjasti hyötyä estetunneilla, kunhan vain muistan sen olemassaolon silloinkin.

Tunti oli mukava lopettaa onnistumiseen. Tykkäsin tehtävästä todella paljon, vaikka se ei tosiaan ihan putkeen mennytkään. Tehtävä oli mukavan yksinkertainen, ja siinä oli riittävästi aikaa valmistautua pyytämään hevosta tekemään jotain. Lore kulki myös sangen mukavasti ja oli kuulolla, jolloin sitä oli ilo ratsastaa. Kenties tunti olisi mennyt hitusen sujuvammin, jos olisin alkuverryttelyssä malttanut ratsastaa pohkeet paremmin läpi, mutta turhapa sitä on enää murehtia. Seuraavalla kerralla meillä onkin esteitä, ja opettaja sanoi laittavansa meille mahdollisuuksien mukaan samat ratsut kuin nyt. On mukava päästä hyppäämään samalla hevosella, jonka kanssa on jo vähän harjoittelut tulevaa puomien avulla.

Videoista kiitos Noralle!