Tiistain Tallinmäen koulutunnilla pääsimme Jetin kanssa miettimään tahtia ja tuntumaa. Ratsukoita oli yhteensä neljä. Kelinä oli pari plussa-astetta räntäsateella höystettynä. Onneksi ratsastaessa tarkeni mainiosti, niin sade ei latistanut fiilistä. Tunnilla treenasimme tahdin ja tuntuman merkitystä hyödyntämällä voltteja, laukannostoja sekä väistöjä.
Tahtia mietimme jo alkuravissa tulemalla kenttää isona kahdeksikkona. Tahdin tuli säilyä tiestä riippumatta koko ajan. Meillä Jetin kanssa tunti alkoi hiippaillen. Ruuna oli vissiin saanut lomailla sen verran, että testasi taas, tarvitsiko minua kuunnella vai saattoiko se hiippailla ja mutkitella oman mielensä mukaan. No, alussa se saikin, kunnes kerroin sille haluavani jotain muuta. Hiljalleen ravi ja sen tahti paranivat myös kaarteissa, kunhan vain olin hereillä ja ratsastin nekin kohdat.
Seuraavaksi siirryimme pituushalkaisijalle, jonka keskikohdassa pyöräytimme vaihdellen voltin vasemmalle tai oikealle. Sen jälkeen jatkoimme sen suoraan ja pyöräytimme seuraavan voltin vasta pitkän sivun keskelle. Tehtävässä sai voltin ratsastamisen lisäksi pitää mielessä tahdin säilymisen. Suoralla uralla se onnistuikin aika asiallisesti, mutta volteilla päästin Jetin välillä hyytymään. Kun taas sain aloitettua voltin hyvässä tahdissa ja pysyttyä tuntumalla, sujui loputkin siitä ihan kivasti. Tämän jälkeen pyörittelimme ravissa tovin pienempää volttikahdeksikkoa samaa asiaa treenaten. Voltit oikealle menivät hyvin. Kun taas lähdin vaihtamaan suuntaa vasemmalle, pääsi Jetti hakemaan vähän tilaa oikealta mutkan kautta. Opettaja neuvoi ajattelemaan tulevaa käännöstä vasemmalle nopeammin, jolloin mutka jäisi pois. Tämä vinkki auttoi, ja myös voltit vasemmalle paranivat.
Volttikuvioiden jälkeen siirryimme miettimään erityisesti tuntumaa. Sen tehtävänä olivat käynnistä tehdyt laukannostot sekä laukkapätkä pitkän sivun verran. Hifistelin mielessäni hienoja laukannostoja, joita en kuitenkaan saanut tehtyä oikeasti. Ilmeisesti riittävä pontevuus ja lyhyys puuttuivat käynnistä, jolloin mielikuvani mukaiset laukannostot eivät toteutuneet. Nostot eivät kuitenkaan huonoja olleet, mutta jäivät ne silti vähän kaivelemaan. Jetti tuntui olevan laukkaamisesta mielissään, sillä se meni ihan oma-aloitteisesti riittävän reippaasti. Tuntuma pysyi pääsääntöisesti nostoissa ja laukassa ihan asiallisesti. Ulko-ohjan tuki olisi tosin voinut olla vasemmassa kierroksessa parempi. Siinä kierroksessa sain myös korjata Jetin etuosaa oikealta takaosan eteen. Kun sain sen tehtyä, loksahti Jetti pyöreämmäksi ja rennommaksi. Korjauksia oli hyvä tehdä, kun onnistumisen huomasi näin selvästi.
Lopuksi teimme parit käynti- ja raviväistöt kääntämällä lyhyeltä sivulta pitkälle sivulle hieman aikaisemmin ja väistättämättä hevoset siitä uralle. Väistöt oikealle olivat tihkaampia, ja sain olla tarkkana Jetin suoruuden ja ulkopuolen tuen kanssa. Väistöt vasemmalle sen sijaan olivat helpompia ja sujuvampia. Tahtikin säilyi niiden aikana aika hyvin. Välillä sain jopa vähän pidättää Jettiä, ettei se vain kipittänyt väistöstä läpi. Tällaista Jettiä oli kiva ratsastaa väistöissä, kun sitä sai enemmän pidättää kuin pyytää eteen. Olisi ollut kiva saada samanlaiset väistöt myös oikealle, mutta se suunta pysyi nyt vähän hankalampana. Varmasti pienen jumppatuokion jälkeen väistöt siihenkin suuntaan olisivat parantuneet, mutta tällä kertaa aika ei riittänyt kunnon viilaamiseen.
Tunnin treenit olivat kivoja. Tahdin säilyttäminen on tietenkin tärkeää, mutta yllättävän vähän muistan kiinnittää siihen huomiota. Yleensä puutun asiaan vasta sitten, kun tahti on hiipunut pahasti. Jostain syystä en saa reagoitua ajoissa, jolloin tahti ehkä säilyisi paremmin. Mutta onpahan taas yksi asia, jota treeneissä voi miettiä.
