Ensin eteen ja sitten rauha

Tiistaina pääsin mukaan Pia Lidströmin kolmen ratsukon valmennukseen Jetillä. Olen ollut Jetillä Pian opissa kahdesti, ja molemmat kerrat ovat olleet todella antoisia. Tämäkään kerta ei ollut poikkeus, vaan oppia tuli niin, että sekä kuski että ratsu eivät päässeet löysäilemään.

Alkuverryttelystä lähtien tehtävänämme Jetin kanssa oli edetä, siis oikeasti edetä. Ratsastimme ravissa kolmikaarista kiemurauraa, laukassa uraa myöten, sitten lävistäjiä laukaten ja vaihtoja niiden lopussa tehden sekä lopussa vielä ympyrällä laukan työstämistä. Opettaja ei antanut hiippailla, vaan koko ajan piti liikkua oikeasti. Että tuli kuuma ja vieläpä molemmille! Vaan niin se Jetti alkoi herätä, kun en antanut sen löysäillä ja minutkin komennettiin aina hommiin. Alkuverryttelyn hyvä muistutus oli se, kuinka Jetin tulisi vaihdoissakin ajatella eteen hidastamisen sijaan. Verryttelimme vielä tehtävällä, jossa tulimme ravipuomit, laukkaympyrän ja innarilaukkapuomit lävistäjällä. Tässä kohtaa sain jo kommenttia siitä, että Jetti eteni hyvin, jolloin minun pitäisi antaa rauha. Minulla taas tahtoi jäädä ajaminen päälle, vaikka hevonen teki jo pyydetysti.

Seuraavaksi tulimme ravipuomit, innarilaukkakavaletit, jotka aiemmin olivat olleet puomeja ja lopuksi vielä ristikon. Toisella kierroksella ristikon jälkeen tulimme vielä suoran linjan sekä innarikavaletit toisesta suunnasta. Innarilaukkakavaleteilla tahtoi olla vähän ponnistuspaikkapulmia. Ristikolla puolestaan vaihto vasemmasta laukasta oikeaan ei onnistunut, ja korjaus lennostakin kesti niin kauan, että jouduin turvautumaan ympyrään. Ristikolta jatkoimme suoralle linjalle, jonka ensimmäisen esteen edessä Jetti jarrutti ja livahti vasemmalta ohi. Näin lähestymisessä ponnistuspaikan jäävän kauemmas, joten päätin pyytää Jetin lähtemään hyppyyn myös kauempaa. Pohkeeseen ei tullut reaktiota, joten napsautin raipalla myöhässä. Se tai jokin muu pisti herneen Jetin turpaan, jolloin se ei halunnut hypätä. Tämän jälkeen otimme alle ristikon, jolta jatkoimme uudelleen suoralle linjalle. Ristikko meni nyt mukavasti, ja saimme vaihdonkin sujuvasti aika nopeasti hypyn jälkeen. Nyt olin lähestymisessä suoralle linjalle niin jämäkkä, että Jetin oli vain lähdettävä hyppyyn. Linja meni ihan ok viidellä askeleella, viimeinen askel jäi ehkä hitusen lyhyemmäksi. Sen jälkeen tosin sain taas pyöräyttää ympyrän ja korjata Jetin takaisin oikeaan laukkaan. Innarilaukkakavaletit menivät tähän suuntaan hyvin.

Kaisalle kiitos tästä!

Sitten tulimme innarikavaletit, ristikon, suoran linjan, innarikavaletit, puomi-kavaletti-puomi-innarin sekä vielä suoran linjan toisesta suunnasta (ratapiirroksessa sinisellä esteet 1–8). Innarikavaletit alussa menivät hidastellen yli. Ristikko oli ok, mutta sen jälkeen sain taas ympyrällä käyden korjata laukkaa. Lopulta jouduin käyttämään Jettiä ravissa, kun laukka ei lähtenyt vaihtumaan lennosta. Suoran linja meni kohtuullisesti viidellä askeleella. Innarikavaletit sujuivat toisesta suunnasta onneksi paremmin. Lähestymisessä puomin, kavaletin ja puomin innarille opettaja neuvoi jo vähän tasapainottamaan menoa. Jetin laukka oli jo kunnossa, mutta taisin edelleen ajaa sitä eteen. Suora linja meni lopuksi vielä mukavasti, vaikka taas viimeinen askel oli lyhyempi.

Lopuksi tulimme vielä innarikavaletit, ristikon, puomi-kavaletti-puomi-innarin ja suoran linjan (ratapiirroksessa punaisella esteet 1–5). Innarikavaletit menivät taas vähän hidastellen. Ristikolle tuli hyvä hyppy positiivisen askeleen kautta. Laukan sain korjattua sen jälkeen lennosta oikeaksi. Tässä vaiheessa opettaja muistutteli, ettei kovempaa tarvinnut mennä. Puomi-kavaletti-puomi-innari meni ihan ok, vaikka tosiaan olisin saanut tasapainottaa menoa ennen niitä. Niidenkin jälkeen pieni rauhoitus olisi ollut paikallaan, sillä vaikka suora linja meni muutoin asiallisesti, jäi se viidellä askeleella hieman lyhyeksi. Sen takia sainkin ottaa suoran linjan vielä yksittäisenä uudelleen. Opettaja neuvoi ottamaan linjan ensimmäisen esteen jälkeen pidätteen, jotta viides askel mahtuisi hyvin. Sain ratsastettua linjan nyt paremmin, jolloin viideskin askel sopi linjalle paremmin.



Siinä olivat tunnin tehtävät. Paljon ehdimme kyllä tehdä ja sitäkin enemmän saada tarpeellisia neuvoja. Omaan ratsastukseeni sain hyviä muistutuksia: pehmeä sisäkäsi vaihdoissa, joustavat, mutta tuntuman säilyttävät kädet, hypyissä jalat kiinni ja asento jämäkäksi. Jetin ratsastamiseen tuli muun muassa seuraavia ohjeita: laukka eteen vaihdon jälkeen, saman laukan säilyttäminen, hevosen pitäminen suorassa sekä hevosen korjaaminen pois nojaamasta vasemmalle puolelle. Tunnin jälkeen kyllä tunsi tehneensä hommia. Parasta tunnissa oli se, että sain otetta siihen kunnon laukkaan. Petrattavaa olisi ollut siinä, että niinä hetkinä olisin malttanut olla enkä varmistella. Tänään laukanvaihdot vasemmasta oikeaan myös tökkivät enemmän kuin pitkään aikaan. Syytä en tähän keksinyt, mutta hankalaa oli. Tunnille sattunut yksi ohimeno tietysti harmitti, mutta toisaalta moneen muuhun tuntiin verrattuna se oli tosi vähän. Tällä kertaa Jettikin oli siis paremmin tekemässä hommia. Tehtävissä pysyttiin mukavasti korkeuden puolesta mukavuusalueella, mutta tekemistä riitti silti. Tuntui, että tilaa oli älyttömästi käytössä, jolloin haasteena olikin säilyttää sama eteneminen läpi tehtävien. Kannatti kyllä ehdottomasti käydä ja toivottavasti tajuan lähteä piakkoin uudelleen mukaan.

Videoista kiitos Hanskille!