Lauantaina emme antaneet räntäsateen lannistaa, vaan suuntasimme Kaisan kanssa kahdestaan maastoon. Kaisa ja Vake ottivat vetäjän paikan, jolloin me Jetin kanssa pääsimme helpolla. Kävimme kiertämässä tutun lenkin tie- ja metsäosuuksineen.
Tällä kertaa tiet olivat sen verran koppuraiset, että jätimme laukan välistä. Ravasimme kuitenkin reissusta mukavat pätkät. Metsäosuuksilla olimme sopivasti tuulelta ja räntäsateelta suojassa, joten ne passasi ihan kävellä. Keväinen fiilis oli kyllä vähän kateissa kelin takia, mutta hyvin reissun onneksi tarkeni.
Aivan loppumatkasta vaihdoimme paikkoja Kaisan ja Vaken kanssa, jotta Jettikin pääsi ravaamaan isommin. Elämä vetohevosena olikin Jetille taas jännää, mutta selvisimme onneksi kohtuullisilla pällistelyillä. Jetin askel vetikin hyvin kotia kohti. Ei se askel tosin juuri pidentynyt, mutta sitäkin tiitterämmin Jetti kavioitaan nosteli. Taisi sillekin räntäsateessa tallustelu riittää. Tallille pääsimme taas hyvin mielin, mutta hieman uitettuina. Vaan olipa maasto silti taas mainio aloitus lauantaille.
