Numeroiden taikaa

Este numero 1. © Mira

Sunnuntaina starttasi O-Rin syyskisakausi estekisoilla. Osallistuin Lorella 70–80 sentin luokkaan, jonka arvosteluna oli 367.1. Kisat hypättiin kentän huonon kunnon vuoksi maneesissa, mutta verryttely onneksi pystyttiin tekemään kentällä. JKH-tiimimme oli luokassa täydellisesti edustettuna, sillä lisäkseni myös Nora ja Kaisa olivat mukana. Yhteensä luokassa ratsasti 12 ratsukkoa.

Lore ehti mennä alle 50–60 sentin luokan puhtaalla ja mukavan tasaisella suorituksella. Sain napattua sen suoraan aiemmalta ratsastajalta, joten ratsun ei tarvinnut käydä tallissa mutkaa. Koska Lore oli jo mennyt yhden luokan alle, pidin verryttelyn kevyenä. Testasin kaasun, jarrun ja ratin sekä otin oikeassa laukassa kaksi hyppyä pystylle ja yhden okserille. Hypyt olivat ihan ok, joten päätin olla hyppäämättä enempää ja antaa Loren vähän huilia. Oma vuoroni koitti sopivan nopeasti. Rataan tutustumisessa olin katsonut pari mahdollista uusintatietä, mutta tapani mukaisesti päätin ratsastaa ensin perusradan ja katsoa sen pohjalta, millaisia ratkaisuja uusinnassa kannattaisi tehdä.

Kiitokset Noralle tästä!

Tervehdyksen jälkeen lähdimme matkaan vasemmassa laukassa. Lore tuntui hieman ponnettomalta, joten kosketin sitä kevyesti raipalla. Onneksi en napauttanut, sillä Lore reagoi jo tähän huomautukseen selvästi. Ykköselle oli vielä hyvin matkaa, joten rauhoitin menoa ja tein pieniä puolipidätteitä tasapainottamaan etenemistä. Ykkönen ylittyi hyvin, ja Lore vaihtoi siinä laukan hienosti oikeaksi. Tie kakkoselle pääsi valumaan vähän ulos, ja näin ponnistuspaikan joko jäävän turhan kauas tai tulevan vähän juureen. Päätin itse odottaa rauhassa ja antaa Loren päättää, kumpi oli sille mieluisampi. Lore otti sen miniaskeleen, jota vähän enteilinkin. Suoran linjan kolmoselle Lore menikin sitten ihan kohtuullisesti neljällä askeleella. Sen jälkeen olimme vasemmassa laukassa, jonka korjasin ravin kautta oikeaksi. Neloselle tuli hyvä hyppy, mutta Lore ei vaihtanut kuin etupäänsä vasempaan laukkaan. Takapää jäi siis oikeaan laukkaan. Tuijottelin esteen jälkeen monta kertaa Loren jalkoja miettien, missä laukassa se oli. Vasta toisessa kaarteessa tajusin sen mökeltävän ristilaukkaa. Matkaa viitosena olleelle askeleen sarjalle oli liian vähän, joten en ehtinyt enää korjata. Päätin yrittää ratsastaa mahdollisimman rauhassa, jotta Lore selviytyisi tulevat hypyt ristilaukasta huolimatta. Sarjan a-osalle tulikin kolautus, mutta b-osalle Lore venyi hienosti askeleella. Sen jälkeen Lore oli vasemmassa laukassa, jota en ehtinyt korjata pois ennen kuin olimme jo tulossa kuutoselle. Vastalaukkakaarre ei haitannut Lorea, vaan se selvitti suoralla linjalla olleen kuutosen ja seiskan vaivatta ottaen niiden väliin viisi askelta. Seiskan jälkeen olimme edelleen vasemmassa laukassa, mutta edelleenkään en ehtinyt ajatella vaihtoa ravin kautta, sillä perusradan viimeinen este eli numero kahdeksan oli jo lähellä. Niinpä vedimme vielä toisen vastalaukkakaarteen, mistä huolimatta Lore hyppäsi kasin ongelmitta. Perusrata meni siis puhtaasti, joten suuntasimme uusintaan.

Este 4 ja 10. © Mira

Perusradan viimeisen esteen jälkeen jatkoimme suoraa linjaa kohti uusinnan ensimmäistä estettä eli ysiä. Lore oli edelleen vasemmassa laukassa, mutta selviytyi ysille neljällä askeleella ja hyppäsi sen hyvin. Ysin jälkeen Lore oli mielestäni vielä vasemmassa laukassa, mutta videolta katsottuna ainakin lähestymisessä kympille se on myötälaukassa. En uskaltanut kääntää oikotietä kympille, sillä Lore ei ollut riittävän lyhyessä laukassa, jotta olisin uskonut sen kääntyvän helposti. Kympille Lore pääsikin sitten ampaisemaan turhan kaukaa, mutta ainakin laukka vaihtui helposti vasempaan. Koska hyppy lähti näin kaukaa, sain unohtaa toisenkin uusintareitin ja mennä suosiolla pidempää tietä. Yhdentenätoista ollut sarja meni nyt moitteetta, ja Lore vaihtoi b-osan hypyssä laukan toivotusti oikeaan.

Este 7 ja 13. © Mira

Nyt jäljellä oli enää suora linja esteillä 12 ja 13. Este numero kaksitoista meni hyvin, vaikka Lore vaihtoi siinä laukan vasemmaksi. Sitten tajusin olevani uusinnassa ja ajattelin, että tässäpä on hyvä paikka ratsastaa eteen. Siis mitä ihmettä? Kuka höhlä lähtee tällaisella linjalla ratsastamaan eteen, kun tietyn metrimäärän päässä odottaa este? Aivan älyttömän tyhmä veto minulta enkä yhtään tajua, mikä aukko ajatteluuni tuli. Lore vastasi pohjeapuuni välittömästi ja kiihdytti hieman. Onneksi ratsulla oli kuitenkin järki mukana. Aiemmin hyvä viiden laukan väli kävi nyt ahtaaksi, mutta Lore tajusi vähän jarruttaa viimeistä askeltaan. Takajalat kopsahtivat kuitenkin puomiin hyvin kuuluvasti, mutta tällä kertaa hyvällä tuurilla puomi pysyi ylhäällä. Huh! Näin pääsimme puhtaalla tuloksella myös uusinnan maaliin.



Loppujen lopuksi suorituksemme riitti kolmanteen sijaan, sopivasti toiseksi sijoittuneen Noran seuraksi palkintojenjakoon. Aika osuvasti, ratsuna Flower III, sijoitus 3:s. Hieno, Lore! Radassa tyytyväinen olin siihen, kuinka reippaan rohkeasti Lore eteni. Jarrut tosin tahtoivat vähän olla hukassa, mutta siitä ei ollut syyttäminen hevosta. Lorehan jarrutti aina, kun sain avut oikein perille. Omassa ratsastuksessani olin tyytyväinen siihen, että maltoin kohtuullisesti. Ratsastin, mutta en painanut koko ajan päälle. Lore tuntui ihan tyytyväiseltä eikä vaikuttanut kertaakaan siltä, että olisi miettinyt kieltäytymistä tai ohimenoa. Suunniteltujen uusintateiden jättäminen välistä oli myös varsin fiksu veto. Kyllä se jotain kehitystä on, kun ei väkipakolla lähde tekemään hulluja ratkaisuja, vaan osaa katsoa sen hetken tilanteen ja edetä sen mukaan. Sen verran kivaa Loren kanssa joka tapauksessa oli, että toivon sitä estekisaratsukseni kyllä toistekin.

Videosta kiitos Alekseille ja kuvista kiitos Miralle!