|
The Kouluratsukko. © Kaisa |
MuR:n ja ORK:n kisaviikonlopun toisena päivänä eli sunnuntaina oli vuorossa koulukisat. Hellepäivän pehmentämä pääni päätti koulukisoihin osallistumisen olevan nerokas ajatus, kun taas kisapäivänä mieli teki jäädä peiton alle piiloon. En käsitä, miten voinkin jännittää koulukisoja näin paljon!
Jetti ei onneksi ollut kisoista moksistaan, joten sain puleerattua sen kuntoon ja laitoin sille jopa sykeröt. Kaipa sisäinen kouluratsastajani sitten oli vähän innoissaan, kun pääsi pitkästä aikaa kouluaitojen sisäpuolelle. Halusin kaiken varalta mennä kisoissa kaksi luokkaa, joten ohjelminamme olivat helppo C:1 2000 ja helppo B:3 2009.
|
© Anna Irjala |
Verryttely tehtiin taas maneesissa, kun kisat pidettiin ulkokentällä. Molemmissa verryttelyissä Jetti tuntui tosi kivalta. Sillä oli mukavasti energiaa, muoto oli asiallinen, ja se keskittyi aika hyvin. Ehdin jo fiilistellä, millaista olisi saada samanlaista menoa kisaradalla. Verryttelyssä en tehnyt oikeastaan kummempia. Kävin kaikki askellajit läpi, vähän testasin pohkeiden läpimenoa sekä asettelin ja taivuttelin. Parit peruutukset ja laukkalävistäjät piti toki testata myös. En ratsastanut mitään suoria pätkiä ohjelmista, vaan ajattelin olla hätäilemättä niistä. Ennen omaa suoritusta sai vielä verrytellä kentällä isossa tilassa, mutta ilman raippaa toki. Jetti huomasi aina raipan puuttumisen, jolloin se pääsi vähän hyytymään. Kyllä sen suunnilleen sai hereille, kun oli topakka, mutta paras liikkuminen jäi valitettavasti maneesiin.
|
© Anna Irjala |
C:n pääsimme aloittamaan kohtuullisesti. Ravi on vähän vaisua, mutta ei pahinta. Askeleen pidennykset keventäen ja harjoitusravissa istuen eivät juuri eronneet tavallisesti ravista, minkä valitettavasti osasin ennakoida. En vain saa ratsastettua hevosia radalla eteen, kun olen itse niin kipsissä. Kolmikaarisen kiemurauran sentään sain ratsastettua tien puolesta asiallisesti. Pysähdys napsahti pikkuisen liian aikain, mutta Jetti seisahtui hyvin. Peruutus lähti myös hyvin, mutta jäin avuilla hitaaksi, jolloin Jetti otti yhden ylimääräisen askeleen. Laukannostoihin tuomari toivoi pontevuutta, mistä olin samaa mieltä. Tuuppasin nostoissa sen verran, että Jetti protestoi hitailemalla. Oikeassa laukassa Jetti pääsi pudottamaan lyhyellä sivulla raville, kun se lähti punkemaan avonaista päätyä kohti. Säikähdin jo, että se poistuu radalta, jolloin jarrutusreaktioni oli niin voimakas, että Jetti tarjosi ravia. Sain kuitenkin kasattua pääni, nostettua laukan ja jatkettua matkaa. Laukkalävistäjät olivat muuten ok, mutta olisin saanut hinata niitä vielä lähemmäs pitkää sivua. Laukkaympyrät sen sijaan olivat aika kivoja. Kymmenen metrin ravivoltti oikeassa kierroksessa meni aika mukavasti, ja siitä oli hyvä jatkaa ohjelman lopputervehdykseen. Jetti pääsi pysähtymään vinoon, ja kun yritin korjata sitä, se nakkasi takaosansa toiseen suuntaan vinoon, hups. Jetti kuitenkin malttoi odottaa nätisti, kun tervehdin tuomaria, ja suorituksemme oli siten ohi.
Itse olin ohjelman jälkeen sitä mieltä, että ratsastukseni oli aivan kamalaa. Jännitin niin paljon, että tuuppasin ja hätäilin vallattomasti. Jetti puolestaan vastusti kaikkea ylimääräistä säätämistäni kulkemalla hitaasti. Rentous oli omasta ratsastuksestani inhottavan kaukana, mutta siitä huolimatta Jetti meni ohjelman kohtuullisen asiallisesti. Tuomarin kommentit suorituksestamme olivat seuraavat:
"Melko huolellinen kokonaisuus! Saisi olla paikoin vielä paremmin pohkeen edessä. Pehmeyttä & tarkkuutta taipumiseen". Tuloksemme oli lopulta 61,25 prosenttia, jolla ylsi valkoiselle ruusukkeelle eli sijaan 3/15. Jetille tästä isot kiitokset!
|
© Anna Irjala |
Ennen kuin oli vuoromme tuli startata helpon B:n ohjelma, olivat lähtöpalikat niin kuin C:ssä. Maneesissa tehty verryttely sujui kivasti, mutta oman vuoron odottaminen raipattomalla verrytelyalueella hyydytti etenemistä. Olin kuitenkin itse vähän rennompi, joten luotin ohjelman menevän asiallisesti, jos en sortuisi yliratsastamaan. Lähdimme liikkeelle kohtuullisesti esittäen ihan asiallisen tervehdyksen. X:ssä tehdyt kymmenen metrin voltit olivat kuvioltaan vähän epämääräiset, ja tuomari toivoi parempaa taivutusta ja peräänantoa. Nelikaarisen kiemurauran sain ratsastettua itsekseni tosi asiallisesti, tuomari taasen toivoi rehellisempiä taivutuksia. Laukkaosuuksien 15 metrin voltit olivat kuvioltaan parempia. X:ssä tehty siirtymä laukasta käyntiin osui suunnilleen kohdilleen, mutta hieman valmistelemattomana. Keskikäynti samoin kuin puoliympyrä pitkin ohjin olivat ihan kohtuullisia. Sorruin vähän tuuppamaan Jettiä, mutta se ei onneksi protestoinut pahasti. Pääsimme myös ohjelman loppupuolella kivasti takaisin raviin ja lähdimme lopputervehdystä kohti. Siihen tultiin samaan tapaan kuin C:ssä eli valitettavan vinossa. Jetti kuitenkin odotti taas hienosti tervehdykseni eikä hätäillyt.
Olin itse tähän ohjelmaan tyytyväisempi. En ollut ihan niin kipsissä enkä säätänyt sen takia lähellekään niin paljon ylimääräistä kuin C:ssä. Tuomari kommentoi suoritustamme puolestaan seuraavasti:
"He B:hen pitäisi tulla parempaan peräänantoon! Ota rohkeasti napakka kuolaintuki! Erittäin huolellista ratsastusta!" Tuomarin kommentti oli hassu siihen nähden, etten ole varmasti kertaakaan mennyt B:n ohjelmaa peräänannossa enkä silti ole ikinä saanut siitä moitetta. Nyt se tuntui suurelta puutteelta, ja luin tuomarin kommentin pirunsarvet päässä siten, ettei meillä olisi ollut mitään asiaa B:hen, koska emme olleet peräänannossa. Sentään tuomari huomasi kehua lopussa jostain, ettei fiilis mennyt ihan pohjamutiin. Tuloksemme oli 59,773 prosenttia, ja sillä sijoituksemme luokassa oli 15/27.
|
Iloinen ratsukko. © Kaisa |
Sellaiset koulukisat tällä kertaa. Loppujen lopuksi kannatti ehdottomasti käydä, vaikka jännityksen sietäminen olikin kamalaa. Jetti käyttäytyi ihanan asiallisesti ja teki parhaansa, kun sain siltä pyydettyä asiat oikein. Hassusti aloin haihatella, että jospa sitä vielä joskus kävisi seurakoulukisoissa Jetin kanssa. Sietäähän sitä kouluakin treenata eikä ulkopuolisen tuomarin palaute koskaan pahaa tee (jos pahaa mieltä ei lasketa). Seuraavat koulukisat ovatkin syyskuussa ja eri ratsulla, joten ehtiipähän välissä treenata.
Kuvista kiitos Anna Irjalalle ja Kaisalle ja videoista kiitos Kaisalle ja Riikalle.