Tiistaina kävin taas pitkästä aikaa ratsastamassa Easyn. Pakkasputki jatkui, ja tallille päästyäni auton mittari väitti ulkona olevan peräti -19. Myönnän kaivanneeni hieman maneesia, mutta olin pukeutunut taas onnistuneesti ulkona ratsastamista ajatellen. Easyn sai liikuttaa ihan tavallisesti, joten päädyin tekemään väistöjä ja siirtymiä sekä hakemaan asetuksia läpi.
Väistöjä tein käynnissä ja ravissa niin pitkillä sivuilla väistättämällä takaosan sisemmäs kuin siirtymällä niiden avulla uralta keskemmäs ja takaisin. Käynnissä Easyä sai vähän herätellä väistämään pohjetta, mutta piakkoin väistöt sujuivat kivasti. Etenkin vasemmalle väistöt olivat todella kevyitä tehdä, mutta sain kiinnittää huomiota siihen, ettei Easy pullahtanut kaulastaan vasemmalle. Uraa myöten tehdyt väistöt olivat hieman tahmeampia. Ilmeisesti keskityin niiden aikana jarruttelemaan liikaa etuosaa, jolloin Easy jännittyi ja hidasti. Porrastyylisissä väistöissä sen sijaan annoin Easyn liikkua vapaammin enkä säätänyt ohjilla niin paljon. Ravissa väistöt etenkin uralta keskemmäs ja takaisin lähtivät aika mukavasti. Easyllä tosin tahtoi välillä olla vähän kiire, joten sain toppuutella sitä ennen kuin saatoin pyytää väistöä.
Siirtymiä tein nostamalla laukkoja käynnistä sekä ravista. Easy oli mukavan tarkkaavaisena laukannostoissa. Tein osan siirtymistä kentän keskellä valmistellen pyynnön rauhassa. Niinpä Easy nosti aina pyydetyn laukan, kun en turhaan kiirehtinyt. Laukasta tein muutamia mahdollisimman nopeita siirtymiä käyntiin, mutta emme saaneet esitettyä yhtään puhdasta laukka-käyntisiirtymää. Muutaman kerran Easy tuli aika nopeasti käyntiin, mutta mukaan mahtui aina raviaskelia. Huomasin, etten saanut valmisteltua siirtymää saati lyhennettyä laukkaa kunnolla ennen kuin pyysin Easya käyntiin. Kolmikaarisen kiemurauran suoristuskohdissa puolestaan tein siirtymiä ravista laukkaan ja takaisin. Easy teki siirtymät ja uudet laukannostot ihanan vikkelästi. Se tuntui kuuntelevan ja oli aika innoissaan, kun pääsi laukkaamaan. Ensimmäisissä laukkahetkissä se tuntuikin pieneltä ruutitynnyriltä, ja odotin mielenkiinnolla, saisiko se minun kanssani ensimmäisen sinkoilukohtauksen. Sitä ei tullut, mutta kipitystä ja maltillista kaahailua senkin edestä. Ympyrät onneksi aina pelastivat, jos meno oli holtitonta. Niiden avulla Easy myös tasoittui ja esitti muutamia pätkiä rauhallisempaa ja rennompaa laukkaa, kunnes taas sai pienen virtapiikin ja kipitti menemään.
Loppuravin päätin hyödyntää vielä työskennellen asetuksia läpi. Easy oli päässyt kunnolla kipittämisen makuun, jolloin meillä kului aina monta ympyrää ennen kuin tahti tasoittui. Olin kuitenkin puoliksi ihan mielissäni siitä, että pääsin pitkästä aikaa ratsastamaan hevosella, jota sai toppuuttella. Ulkokäteni puuhasi asetusyrityksissä niin paljon omiaan, että nappasin sillä otteen Easyn harjasta ja jätin sen siihen. Tein siis tavallaan ulkokädestäni apuohjan, joka pysyi hyvällä tuntumalla itsestään. Tämän jälkeen pääsinkin keskittymään sisäkäteen sekä erityisesti pohkeisiin. Oli hassua, miten ulkokäden ajattelusta pääseminen auttoi ratsastamaan pohkeilla enemmän. Sisäkäsi tahtoi tosin edelleen venkoilla omilla teillään, mutta sentään pohkeita tuli käytettyä paremmin. Easy pyrki kipittämään vieläkin, kun en muka osannut tasoittaa menoa. Kun sain pohkeen ja sisäkäden kohdilleen, tasoittui Easy kivasti ja pyöristyi. Hetket eivät olleet pitkiä, mutta kuitenkin kivoja. Easy reagoi selvästi etenkin siihen, jos sain istuntaani korjattua. Suurin ongelma istunnassani tällä kertaa oli pohkeiden lepattaminen, kun ne eivät taipuneet kevyesti hevosen kylkiin kiinni. Alaselän notkon poistaminen ja polvien avaaminen auttoivat aina hetken, kunnes keskivartalon tuki katosi ja istunta notkahti väärinpäin.
Pyörimme kentällä melkein tunnin ja alun sormien nipistelyä lukuun ottamatta siellä tarkeni vallan mainiosti. Easyä oli hauska ratsastaa taas tauon jälkeen, vaikka en vieläkään ole siitä juuri perillä. Veikkaan ainakin ensimmäiseksi, että saisin olla vähän nopeampi reagoimaan. Nyt tahdon jäädä hitaaksi, mikä ei tunnu miellyttävän Easyä, joka puolestaan on vikkelämpi tapaus. Toisaalta en saisi sortua häseltämään sen kanssa, sillä siitä tamma vain innostuu. Easyn herkkyys istunnalle on myös sangen opettavaista. Sen kanssa voi varmasti oppia istunnasta ja vaikuttamisesta, joten sitä onkin kiva aina silloin tällöin käydä ratsastamassa.
