Perjantain Artsin tunnilla ratsukoita oli peräti neljä. Tunnin menin Pavella, ja pääsimme treenaamaan muutamaa kouluohjelman tehtävää. Aiheina olivat hevosen suoruus keskihalkaisijalla ja sille tehty pysähdys, laukannostot ravista tietyssä pisteessä sekä laukkalävistäjät. Alkuun menimme omatoimisen verryttelyn lyhyllä laukkapätkillä. Pave tuntui aika hyvältä, ja laukatkin nousivat ihan kohtuullisesti.
Ensimmäisenä tehtävänä tulimme keskihalkaisijaa ravissa. Sille sekä tultiin että siltä poistuttiin samassa kierroksessa pysyen. Tulimme tehtävää molemmista suunnista, ja oikeassa kierroksessa lisäsimme sille keskikohtaan tehdyn pysähdyksen. Molemmissa kierroksissa saimme pysyttyä kohtuullisen suorana keskihalkaisijalla. Pave yritti hieman valua oikealle, mutta sain korjattua sitä. Opettaja muistutti istumaan tasaisesti satulassa eikä korjaamaan Paven liirailuja keinumalla itse puolelta toiselle. Kuviolle kääntymistä samoin kuin siltä poistumista sain myös miettiä tarkemmin. Etenkin keskihalkaisijan lopussa oikaisin aluksi enkä käynyt kunnolla lyhyellä sivulla. Riittävän monen toiston myötä tajusin ratsastaa pidempään suoraan, vaikka valmistelinkin kääntymistä. Kaarteissa oikealle Pave puski ensin sisälle, kunnes sain sisäpohkeen paremmin läpi. Sen jälkeen nekin kaarteet sujuivat ihan hyvin. Muutoin saimme näiden lisäksi muistaa ravata riittävästi, sillä kaarteet tuppasivat syömään etenemistä. Pysähdykset olivat odotetusti hankalia, ja Pavella kesti aina tovi ottaa pidäte vastaan. Opettaja neuvoi hakemaan Paven pysähdyksissä takaisin tuntumalle ja lähtemään siitä rauhassa raviin. Kun Pave oli takaisin ravissa, sai liikettä ajatella siitä eteen. Tämä kikka oli hyvä, sillä näin pääsimme raviin rennommin. Siitä Pavea oli helpompi pyytää ravaamaan vähän isommin, kun se ei ollut jännittynyt siirtymisessä ylöspäin.
Toinen tehtävämme oli ravista tehty laukannosto I-kirjaimesta, siitä muutaman askeleen verran suoraan ja uraa myöten myötälaukassa, kunnes lähdimme vielä laukkalävistäjälle. Sen lopussa tehtiin siirtyminen raviin. Samankaltainen kuvio siis kuin K.N. Specialissa, mutta ilman pääty-ympyrää ja siirtymistä lävistäjän lopussa käyntiin. Tehtävä onnistui tällä kertaa paremmin vasemmassa kierroksessa. Laukannostot olisivat saaneet olla valmistellumpia eli lyhyemmästä ravista tehtyjä, mutta muutoin ne olivat kohtuullisen oikeassa paikassa. Laukkalävistäjä meni myös aika helposti eikä Pave ehdotellut ravia ennen kuin pyysin sitä. Oikean laukan kanssa sitten pulmia oli molemmissa kohdissa. Laukannostoissa Pave tarjosi monta kertaa vasempaa ja jos nostikin oikean, tuli se kipitysraviaskeleiden kautta vähän heittäytyen. En tiedä, loppuiko Pavelta keskittyminen vai mikä tuli, mutta jotenkin tämä suunta meni kehnommin. Laukannostopulmien lisäksi lävistäjät olivat hankalia. Pave lähti viettämään lävistäjällä aina vasemmalle enkä meinannut saada tuotua sitä oikeassa kohdassa uralle. Jäin ilmeisesti miettimään liikaa oikea puolta, jolloin vasen jäi paitsioon, ja Pave otti ilon irti siitä. Saimme hieman parsittua tämän suunnan lävistäjää, mutta hankalammaksi se jäi.
Loppuravissa menimme itsenäisesti, ja annoin Paven venyttää ohjan perässä. Tunnista jäi hyvä mieli, vaikka tehtävillä oli pulmia. Ne eivät kuitenkaan jääneet mieleen, vaan ne hyvät hetket. Oma asenne ja mieliala oli tänään alusta asti kohdillaan, jolloin ratsastin rennommin ja keskittyneemmin. Kiittelin Pavea pienistäkin hyvistä hetkistä, mikä varmasti piti meidät molemmat hyvällä tuulella. Tällaisella fiiliksellä onkin paljon helpompi tehdä tehtäviä ja opetella uutta. Niin ja kaiken lisäksi ratsastus on silloin yksinkertaisesti kivaa!
