Lauantaina kävin ratsastamassa Paven itsenäisesti, sillä koin tarpeelliseksi pohdiskella sen asettamista ja taivuttamista ihan itsekseni. Satuin tallille niin hyvään aikaan aamusta, että sain koko maneesin itselleni. Luksusta!
Tunnin ainoa tavoitteeni oli saada Pavea vähän pehmiteltyä ympyröiden avulla. Tänään vauhti ei ollut se juttu, vaan jumppaaminen. Niin kuskin kuin hevosen. Askellajeiksi valitsin käynnin ja ravin. Tunnin aikana pyörittelin tiiviisti ympyröitä, joiden aikana pyrin asettamaan ja taivuttamaan Pavea kaikessa rauhassa. Sain haeskella hyvin apuja, joihin Pave vastasi samoin kuin korjata istuntaani. Oli taas hyvä huomata, kuinka mutkalle kierryinkään, kun en kiinnittänyt istuntaani huomiota.
Työskentelin käynnissä hyvän tovin. Yritin pitää istuntani kuosissa ja vaatia asiat loppuun asti täsmällisesti enkä tehnyt niitä huonon tapani mukaan puolihuolimattomasti. Oikea kierros alkoi toimia hiljalleen paremmin. Sain Paven asettumaan ja ainakin alkeellisesti taipumaan ilman, että se lähti pienentämään tai suurentamaan ympyrää. Tajusin ratsastaa pohkeilla yllättävän hyvin enkä yrittänyt ratkaista joka asiaa ohjilla, vaikka toki niitäkin tarvitsin. Kun sain apujani läpi, tarjosi Pave rennompaa ja pyöreämpää menoa. Vasen kierros vaati enemmän työtä, mikä on muutos aiempaan. Vielä tovi sitten vasen kierros tuntui nimittäin helpommalta. Nyt kuitenkin Pave pääsi siinä kierroksessa valumaan sisemmäs, kun yritin houkutella sitä asettumaan ja taipumaan. Vasemmalle valuva istuntani varmasti aihetti tämän osaltaan, ja onneksi tajusin korjata. Hilasin istuntaani hetkittäin jopa vähän ulos, jolloin se ei ainakaan neuvonut Pavea valumaan sisälle. Sen jälkeen sain nohitella vasenta pohjettani vartioimaan paremmin Paven pysymistä oikealla reitillä. Pieniä parannuksia korjausten jälkeen tuli, mutta tämä kierros jäi takkuisemmaksi.
Käyntityöskentelyn jälkeen tein samoja juttuja ravissa. Istunnan korjaaminen korostui tässä, sillä jos leikin perunasäkkiä, oli Paven vaikeampia tajuta pyyntöjäni. Sen takia päädyin menemään aika rauhallista ravia, jotta sain istuttua paremmin. Käynnin tapaan myös ravissa oikea kierros toi paremmat onnistumiset. Pave hoksasi aika nopeasti, mitä siltä pyysin, ja se pääsi tarjoamaan taas vähän rennompaa ja pyöreämpää ravia ympyröiden lisäksi myös suoralla uralla. Vasenta kierrosta sai työstää melkoisesti, mutta muutama pienempi loksahdus onnistui siihenkin suuntaan. Pyrin kehumaan Pavea pienestäkin muutoksesta oikeaan suuntaan, jotta en jäänyt vain vaatimaan unohtamatta kiittää. Loppujen lopuksi saimme vasemmassakin kierroksessa parempia hetkiä uralla, mutta ympyröillä asetukset ja taivutukset jäivät hieman puolitiehen. Sisäpohkeeni ei mennyt riittävästi ravissa läpi, mutta asetukset onnistuivat vähän paremmin.
Tunti hurahti nopeasti näin yksinkertaisen tehtävän parissa. Kovin rankka tunti ei vauhdin osalta ollut, mutta sen sijaan siinä oli vähän jumppaa ja ennen kaikkea pähkäilyä. Itsenäinen ratsastus oli kyllä hyvä valinta, kun sain aivan omassa rauhassa miettiä juttuja ja kokeilla eri tapoja. Keinotkaan eivät loppuneet kesken, sen verran monen opettajan hyvät neuvot olivat ihanasti mielessä auttamassa. Pitääpä muistaa muulloinkin ottaa tällaisiä itsenäisen pohdiskelun tunteja, sillä tästä kerrasta jäi hyvä mieli pienten onnistumisten takia.
