Lauantaina oli taas kerran luvassa viikonlopun vakioratsastus eli Tallinmäen maastolenkki. Tällä kertaa lähdin Paven sekä kahden muun ratsukon kanssa kevyelle lenkille. Me Paven kanssa sijoituimme taas turvallisesti letkan keskelle.
Tällä kertaa kävimme niin sanotun Matin lenkin, jonka olen käynyt vain kerran aiemmin. Köpöttelimme tietä pitkin sen verran, että pääsimme talsimaan pellolle. Lunta ei ollut paljon, mutta se upotti kuitenkin sen verran, että hevoset saivat vähän ponnistella eteenpäin. Pelto-osuuden jälkeen köpöttelimme taas pätkän pientä tietä, kunnes pääsimme pellolle auratulle lenkille. Siellä otimme pari laukkapätkää, jotka sujuivat ihan asiallisesti. Pavea vähän häiritsi laukassa takana tullut kaveri ja taisipa se jonkin pienen pukinkin nakata. Takana tullut kuski piti kuitenkin hyvin välimatkan, jolloin Pavekin malttoi keskittyä etenemään taakse pälyilemisen sijasta.
Lyhyiden laukkapätkien jälkeen talsimme paluumatkan tallille rauhallisesti ravissa ja käynnissä. Lenkin mitaksi taisi tulla noin seitsemän kilometriä, ja se oli kyllä hyvää vaihtelua Kotakankaan lenkkiin. Erityisen iloinen olin siitä, kuinka lunkisti Pave kohtasi autot turvallisen vetohevosen takana. Jos joku jännittyi niiden aikana enemmän, niin se olin kyllä minä. Näin se oikeanlainen vetohevonen saa muutkin letkan ratsut (ja minut) käyttäytymään fiksusti. Kaikin puolin siis kiva reissu, jälleen kerran.
