Keskiviikon toinen tunti meni viimeisen päälle laukanvaihtoja tahkotessa. Opettaja oli kysellyt aiemmin toiveita tälle tunnille, ja minä tietysti olin hihkunut vaihtoja. Ratsukseni olin toivonut Epperiä, mutta se meni toiselle ratsastajalle. Toiveestani oli kuitenkin kuultu se olennaisin eli tahdoin ratsun, joka oikeasti osaa vaihtaa laukat. Niinpä kipusin vasta neljännen kerran Jukan kyytiin. Hupaisaa tässä oli se, ettei se 145-senttisenä sinällään tuntunut kummemmin pieneltä 170-senttisen Manun jälkeen. Ponityttö, mikä ponityttö. Ratsukoita tunnilla oli neljä.
Tunnin vietimme keskihalkaisijalla olleita kolmea puomia tahkoten. Välillä ne kävivät myös minikavaletteina, kunnes madaltuivat takaisin puomeiksi. Ideana oli pyöräyttää niiden jokaisen yli ympyrät kumpaankin suuntaan. Hurauttelimme tehtävän ensin ravissa. Jukka oli vähän potkurimainen ratsastettava. Yhdellä pyynnöllä se meni aina tovin, kunnes alkoi taas hyytyä. En muistanutkaan, että se osasi olla tällainen. Jotenkin olin kuvitellut sen reippaammaksi. Muutoin se toimi ravissa ihan mukavasti ja pyöristyikin aina, kun sain sen liikkumaan vähän tarmokkaammin. Puomien yli pääsimme asiallisesti. Ympyrätkin alkoivat näyttää ympyröiltä, kun keskityin teiden ratsastamiseen paremmin.
Seuraavaksi tahkosimmekin samaa tehtävää laukassa. Ensin kavaletteina, sitten puomeina. Ensimmäisen ylitys mentiin myötälaukassa, mutta loppujen ylitysten aikana piti saada laukanvaihto tehtyä. Jopa silloin, kun tulimme ympyrältä ja jatkoimme suoraa linjaa seuraavalle kavaletille. Laukassa Jukka jatkoi potkukelkkailuaan eli yritti laiskotella aina muutaman reippaamman askeleen jälkeen. Totesin sille kuitenkin, ettei moinen käy päinsä, ja hetkittäin se jopa uskoi. Poni joutuikin kunnon hommiin, sillä laukkasimme tunnilla paljon.
Laukanvaihdoissa sain kommenttia olla johtamatta turhaan liioitellusti. Olen jostain opetellut johtamaan isosti kädellä, joten sain vähän viilata sitä pienemmäksi. Ympyröillä suuntaa vaihtaessa Jukka nappasi toivotut laukat aika hyvin. Sain välillä jopa tehtyä johtamiset vähän pienemmin, ja Jukka silti tajusi, minne olimme menossa. Toistotkin varmasti auttoivat tässä. Sen sijaan vaihdot ympyrältä suoralle linjalle palatessa eivät onnistuneet. Pari kertaa sain Jukan vaihtamaan lennosta, mutta muuten vaihdot jäivät matkasta. En saanut valmisteltua vaihtoja saati oikein tajunnut, miten saisin mentyä sekä suoraan että pyydettyä vaihtoa. Olen näemmä tottunut tekemään vaihdot aina helpotetusti kohdissa, jotka ovat olleet apuna kertomassa hevoselle tulevasta suunnasta. Positiivista oli kuitenkin se, ettei ympyrällä tehtyihin vaihtoihin tarvinnut minikavaletin hyppyä avuksi, vaan ne onnistuivat myös puomilla. Jukka tosin onkin hyvä vaihtamaan laukkoja myös sileällä.
Loppuravissa hain vielä Jukkaa venyttämään ohjan perässä, minkä se teki ihan asiallisesti. Olipa kiva ja osaltaan työläskin tunti. Sain todellakin koko rahan edestä niitä laukanvaihtoja. Jukka oli myös hassu tapaus taas tauon jälkeen. Jos se olisi vähän isompi, saattaisin aivan hyvin tykätä hypätä sillä. Vähän heräteltävämmät tapaukset kun tuppaavat olemaan minun mieleeni. Jukasta varmasti löytyy myös kierroksia, kun se saa viriteltyä oikein. Tänään emme ihan sitä parhainta vaihdetta löytäneet, mutta onneksi se ei kummemmin vaikuttanut tehtäviin.
