Lauantaina olikin taas tuplaheppailun vuoro, mikä yllätys. Päivä alkoi Saaran tallin tunnilta, jo neljännen kerran tällä viikolla. Syykin tähän äkkinäiseen ja tiheään käyntimäärään oli. Pohdinnan jälkeen päätin viimein jättää tämän tallin vakiotunnin pois ja siirtyä kokonaan Tallinmäelle. Halusin käyttää lippuvihkoni ennen uutta vuotta pois, joten tälle viikolle tuli tehokäynnit. Tunnille sain toiveeni mukaisesti Hilanterin, jonka kanssa pääsin treenaamaan kolmannen kerran katrillia tälle viikkoa. Se ei haitannut, sillä ratsastin elämäni ensimmäisen katrillin vasta tänä vuonna, joten kai tässä on vähän kirittävää. Ratsukoita tunnilla oli seitsemän, ja menimme saman katrillin kuin edellispäivänä, yhden voltin lisäyksellä tosin.
Alkuverryttelyt menimme taas pitkälti itsenäisesti, laukat olivat edelliskerran malliin keskiympyrällä. Hilanteria sai vähän nohitella liikkumaan, mutta aika nopeasti se alkoi toimia ihan hyvin käynnissä ja ravissa. Pyöreyttäkin löytyi hetkittäin, ja välillä sain hakea rauhallisempaa tahtiakin. Muutoin opettaja kehotti tekemään muutamia takaosan väistätyksiä, että Hilanteri alkaisi nostella kaviotaan paremmin. Ensimmäinen laukannosto meni jumitellen. Minua vain nauratti, sillä Hilanteri on sangen kuuluisa kyvyistään juurtua maahan. Pääsimme kuitenkin jumittelusta aika nopeasti yli ja laukkaan. Laukka oli aluksi vähän tönkköä, mutta parani, kun sain Hilanterin suoremmaksi.
Kävelimme taas katrillin kertaalleen läpi ennen kuin tulimme sen ravissa. Me Hilanterin kanssa sijoituimme tänään letkassa toiseksi ja pariksemme saimme Manun. Katrilli meni suunnilleen seuraavasti. Käynnissä tulimme parijonossa keskihalkaisijalle ja hetken päästä siirryimme raviin. Lyhyeltä sivulta Hilanterin poppoo lähti vasemmalle, Manun oikealle. Sitten tulimme uudelleen keskihalkaisijalle parijonossa, josta erkanimme letkoissamme Y-kuviolla eli lyhyellä lävistäjällä takaisin uralle. Lyhyellä sivulla letkat ohittivat toisensa, Hilanterin poppoo sisempää. Pitkän sivun keskelle pyöräytimme voltin ja tulimme taas keskihalkaisijalle parijonossa. Keskikohdassa pyöräytimme voltit omiin suuntiimme. Pitkälle sivulle teimme loivan kiemuran, jonka keskelle pyöräytimme voltin omiin suuntiimme. Lyhyellä sivulla menimme taas toistemme ohi, edelleen sisempänä pysyen. Sitten tulimme lävistäjän toisten lomista pujahdellen, kunnes lyöttäydyimme keskihalkaisijalla yhdeksi letkaksi. Sen loputtua käännyimme vasemmalle ja lähdimme pitkän sivun keskeltä kahdeksikolle. Siitä matka jatkui taas keskihalkaisijaa myöten, jonka lopussa letkat kääntyivät omiin suuntiin, me siis oikealle. Pitkän sivun loppupuolelta pyöräytimme täyskaarron ja siitä ravasimme keskihalkaisijalle. Siinä menimme hetken parijonossa, kunnes aloimme hajaantua siten, että lopputervehdyksessä olimme koko maneesin leveydeltä pysähdyksissä.
Hilanteri pysyi Manun tahdissa kohtuullisen hyvin. Välillä tosin Hilanteri yritti laiskotella ja pääsikin ottamaan katrillin aikana muutamia käyntiaskelia. Sain sen kuitenkin aina vikkelästi raviin ja aloin ratsastaa tarkemmin, jolloin se ei enää loppukatrillin aikana ehdotellut moista. Hilanteri väläytteli myös kivoja, pyöreitä hetkiä, joita oli mukava fiilistellä. Katrilli pysyi tälläkin tunnilla kohtuullisesti kasassa, vaikka mukana olikin nyt sekä hevosia että useampi poni.
Lopuksi saimme vielä työstää hevosia tovin ravissa. Hain Hilanteria vielä hereille ja hommiin, minkä se teki tosi kivasti. Kun sain sen suoraksi, tarjosi tämä 23-vuotias ruuna hienoa, pyöreää ravia, joka tuntui ja näytti niin kivalta. Vaikka ikä alkaa jo Hilanterista näkyä, on sen asenne edelleen kohdillaan. Sehän kyllä tekee, kun kuski vain osaa pyytää oikein eikä säädä turhia. Hyvästä hetkestä siirsimme hevoset käyntiin, ja pääsin taputtelemaan Hilanterin hyväksi. Pakko myöntää, että kyllähän siinä tippa kävi linssissä. Hilanteri on kuitenkin ollut aina suosikkini tällä tallilla, joten kyllä sitä ikävä tulee. Niin vain liki 9,5 vuotta hurahti tällä tallilla, jolla aloin harrastaa ratsastusta säännöllisesti. Talli oli kyllä minulle oikea valinta, ja kaikkien näiden vuosien aikana sain oppia siellä paljon. Nyt kuitenkin on aika siirtyä eteenpäin, joten tälle tallille oli sanottava heipat.
