Tiistaikin hurahti tuplahevostellen. Hempan jälkeen ratsastin taas Mintun. Tällä kertaa otin ainoaksi tavoitteeksi saada Mintun pyöreämmäksi ja rennommaksi. Askellajeiksi valitsin käynnin ja ravin, sillä tiesin pakan leviävän viimeistään laukassa, jossa en saa istuttua riittävän hyvin ja sitä myöten vaikutettua vakaasti.
Tunti hurahti pitkälti erikokoisia ympyröitä ja kiemuroita pyöritellen. Testasin myös muutamia peruutuksia, jotka Minttu teki edelleen aika kivasti. Työstin Minttua ensin hyvän tovin käynnissä. Asettelin ja annoin itse aina periksi, kun Minttu vähänkään antoi myöten. Yritin myös pitää pohkeet tuntumalla, mutta istunnan muutoin rentona. Hiljalleen Minttu alkoikin ymmärtää, ettei kipittäminen ollut vastaus. Se alkoi tasoittua ja pyöristyä tosi kivasti. Sitä myöten siitä tuli kevyt ja aika hyvin kuulolla pysyvä. Se tuntui edelleen samanlaiselta molempiin suuntiin eli kovin selviä puolieroja en vieläkään huomannut.
Ravissa työskentely jatkui samalla kaavalla. Minttu pyrki siinä kipittämään enemmän, mutta sain aina toppuuteltua sen. Kummasti hallintalaitteet toimivat paremmin, kun ratsu ei jäkittänyt vastaan tai hirveillyt, vaan oli pyöreähkö. Ravikin saatiin aika kivaan kuosiin. Minttu tarjosi pitkiä pätkiä tasaista ja rentoa etenemistä, jota oli kiva fiilistellä. Minttu vaikuttaa sangen kivalta ratsulta, kunhan sen tosiaan saa malttamaan. Kevyt ja omalla moottorilla varustettu hevonen on tietysti hyvä juttu.
Tämä kerta Mintun kanssa oli kyllä tosi kiva. Sain ratsastettua yllättävän keskittyneesti enkä lähtenyt ratsun kipityshetkiin mukaan. Muistin myös olla mahdollisimman nopea kiittämään aina, kun se ymmärsi pyyntöni. Tänään meillä sujui aika mukavasti. Jos saisin Mintun toimimaan näin myös laukassa, olisi se varmasti mainio treenikaveri.
