Tiistain Tallinmäen koulutunnilla pääsimme Jetin kanssa treenaamaan kulmien ratsastamista sekä sulkutaivutuksia. Kentän kunnon takia askellajeina olivat käynti ja ravi. Ratsukoita tunnilla oli yhteensä neljä. Alkuverryttelyssä teimme muutamia pysähdyksiä sekä siirtymiä käynnistä raviin ja takaisin. Pysähdykset ja siirtymät alaspäin onnistuivat, ja siirtymät ylöspäin paranivat toistoilla. Niitä haluaisinkin joskus hinkata ihan kunnolla, samoin kuin tuntuman säilyttämistä alaspäin tehdyissä siirtymisissä.
Tämän tunnin ensimmäinen varsinainen tehtävä oli kulmien ratsastaminen tarkasti ja terävästi. Apuna sai käyttää ajatusta takaosakäännöksestä. Muotoilimme kentän kahdesta neliöstä koostuneeksi kahdeksikoksi, jolla ratsastimme kulmia käynnissä ja ravissa. Meille Jetin kanssa kulmat olivat helpompia vasemmassa kierroksessa. Siinä saimme tehtyä hyvin asiallisia kulmia, jotka menivät aika helposti ja niiden jälkeen oli helppo jatkaa suoraan. Kulmat oikeassa kierroksessa olivat hieman hankalampia. Kääntäviä apuja tuntui tarvitsevan paljon enemmän, ja kulman jälkeen oli hankalampi jatkaa heti suoraan. Apua pulmaan sai pitämällä ulkopuolen tarkemmin hallussa ja varmistamalla, että Jetti otti kääntävät avut vastaan kunnolla. Kuulostaapa tuo yksinkertaiselta näin kirjoitettuna, vaikka ei se selästä käsin niin vain sujunut. Käännökset oikealle paranivat kuitenkin tehtävän loppupuolella.
Sulkutaivutuksia teimme pitkille sivuille käynnissä ja ravissa. Olen jostain syystä aina tykännyt sulkutaivutuksista enemmän kuin avotaivutuksista. Niitä olikin kiva päästä treenaamaan. Sulkutaivutukset vasemmassa kierroksessa olivat helpompia, sillä Jetti kulkee luontaisesti siinä kierroksessa jo valmiiksi takaosa vähän sisempänä. Lisäksi opettajan avustuksella sain tehtyä liikkeen maltillisesti enkä vääntänyt hevosta mutkalle. Niinpä käynti- ja ravisulkutaivutukset olivat ihan toimivia. Oikeassa kierroksessa hommia sai tehdä enemmän. Saatoin saada sulkutaivutuksen lähtemään hyvin, mutta Jetti pääsi muutaman askeleen jälkeen pullahtamaan suoraksi. Sain pohtia tätä arvoitusta monta kierrosta, kunnes aloin tajuta ulkopuolen tuen pettävän ja aiheuttavan ongelman. Kun sain Jetin ulkopuolesta otteen, tuli sulkutaivutus tai ainakin kovasti sen kaltainen liike helpommin. Tahti tosin kärsi niin käynnissä kuin ravissa, kun vasemmassa kierroksessa se säilyi paremmin.
Tunnin tehtävät olivat mielekkäitä, jälleen kerran. Laukkaa tosin jäin kaipaamaan, mutta jospa kenttä tulisi vielä siihen kuntoon. Toisaalta näinä kertoina käyntiä tulee työstettyä enemmän, mikä on vain hyvä. Se kun kehtaa tuntua niin kamalan vaikealta askellajilta! Siinä minulla on lisäksi aivan liian paljon aikaa säätää kaikkea ylimääräistä, jolloin meno ei aina ole kaikista rennointa. Ravissa ja laukassa onneksi en ehdi tehdä niin paljon ylimääräistä. Opetukselliset koulutunnit ovat kyllä tulleet tarpeeseen. On niin älyttömän kiva treenata, kun kaikki tehtävät tulevat valmiiksi mietittyinä ja oman pohdinnan sijasta saa opettajalta kommentteja ja neuvoja.
