keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Ryhdittömät puomeilla

Keskiviikon valmennusryhmän tunnilla oli puomeja, jee! Ratsuarpajaisissakin kävi hyvä tuuri, sillä sain Epperin. Olen jostain syystä kovin mieltynyt tähän ruunaan. Varmaankin siksi, että se on varma ja tasainen menijä. Sellaiset ratsut kun ovat minun mieleeni. Ratsukoita tunnilla oli viisi, ja pääsimme treenaamaan perusasioita puomeilla.

Käynnissä ja ravissa tehdyn alkuverryttelyn jälkeen tulimme ensin ympyrällä oikeassa laukassa yksittäistä puomia. Ponnistuspaikka piti nähdä, mutta olla säätämättä sitä turhia. Epper ei ollut alkutunnin laukassa ihan napakimmillaan, jolloin tämä tehtävä meni vähän venyen ja vanuen. Ponnistuspaikan kyllä näin, mutta jouduin pusertamaan Epperin pari kertaa puomin yli. Opettaja neuvoi hakemaan Epperin etuosaan ryhtiä ja takajalkoja alle. Olin tämän itsekin jo tunnin alussa tajunnut, mutta enpä vain osannut tehdä sitä. Tätä asiaa pitäisi varmasti harjoitella sileällä, jotta saisin vähän vihiä siitä.

Vasemmassa laukassa tulimme ympyrällä olleen puomin ja jatkoimme kahden puomin 17 metrin suoralle linjalle. Niin Epper kuin minä röhnötimme menemään, jolloin laukka ei pyörinyt eikä meno ollut kovin sujuvaa. Yritin kuumeisesti miettiä, miten Epperiä ryhdistetään, mutta en valaistunut vieläkään. Väli oli paras kuudella askeleella, vaikka yritin villitä Epperiä ensin viiteen askeleeseen. Epperistä kuitenkin saa hyvän laukan irti vasta sitten, kun se on vähän lyhyempi. Muutoin hoputtamalla se vain venyy ja venyy pitkäksi tavarajunaksi, mutta meno ei kyllä parane.

Seuraavaksi puomit nousivat minikavaleteiksi. Tulimme nyt vasemmassa laukassa suoran linjan, josta jatkoimme lävistäjällä olleelle minikavaletille. Siinä laukka piti yrittää vaihtaa oikeaksi. Linja meni nyt ihan mukavasti, kun en hoppuillut. Tie lävistäjäkavaletille oli asiallinen, mutta laukka ei vaihtunut. Sain kuitenkin hetken päästä Epperin vaihtamaan laukan lennosta oikeaksi. Sitten tulimme vasemmassa laukassa yksittäisen puomin ympyrällä, jatkoimme lävistäjäkavaletille ja tulimme vielä suoran linja toisesta suunnasta. Toistimme saman tehtävän vielä siten, että alun ympyrä jätettiin pois. Tiet kavaleteille olivat kunnossa, ja linjakin sujui asiallisesti. Vaihtoa kavaletilla ei tosin tullut vieläkään, mutta sain Epperin tekemään vaihdon lennosta oikeaan laukkaan.

Tunnin tehtävät olivatkin siinä. Päällimmäisenä mielessä oli pieni harmistuminen siitä, etten saanut Epperiä ryhdistettyä. Yritin istua itse ryhdikkäästi ja saada Epperiä seuraamaan esimerkkiä, mutta välillä kyllä itsekin sorruin könöttämään. Enemmän pohkeita, enemmän etuosaa kontrolliin? Ehkä. Jotain tuollaista kokeilinkin, mutta ilmeisen haparoivasti. No, täytyy yrittää ensi kerralla enemmän. Ehkä jopa toivon Epperiä koulutunnille, jossa asiaa voisi miettiä keskittyneemmin, kun edessä odottavat puomit eivät villitse kuskia.