lauantai 7. helmikuuta 2015

Istunnan viilaus jatkuu

Lauantain ratsastukset Jetin kanssa jatkuivat pienen huilin jälkeen minulle kolmannella Aira Toivolan tunnilla. Kävin viime joulukuussa Airan kaksipäiväisen kurssin, ja tämä kerta oli ikään kuin kertauskurssi sille. Ratsastuksen lisäksi päivään sisältyi vielä mattopilatestunti, joka oli ratsastusten jälkeen. Jaoin istuntatunnin Kaisan ja Vaken kanssa. Pääsimme treenaamaan ympyröitä, loivia kiemuroita, lävistäjiä sekä siirtymiä.

Aloitimme kevyessä ravissa, jossa opettaja tarkasteli istuntaa ja korjasi sitä. Sain tutut kommentit: lantio alle, rintakehä päälle ja yläselkään pituutta. Hyvänä muistutuksena sain kommenttia myös pohkeistani, jotka olivat liian takana. Niiden oikea paikka oli lähempänä satulavyötä. Opettaja muistutti myös kantamaan kädet. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka korjattu asento ei tuntunut yhtään niin vaikealta kuin joulukuussa. Toki se vaati ylläpitoa ja tuntui niin vatsa- kuin selkälihaksissa, mutta tunne etukenokönötyksestä ei ollut niin iso kuin aiemmin. Ilmeisesti omatoimiset istuntakorjailut ovat vieneet asentoa oikeampaan suuntaan.

Siirtymisissä sain kiinnittää erityisesti huomiota lantion ja rintakehän asentoon. Se paketti tuppasi vähän horjumaan siirtymisissä alaspäin. Siirtymisissä ylöspäin puolestaan se pysyi kohtuullisesti kasassa, mutta pohkeeni elivät omaa elämäänsä. Ympyröillä ja loivilla kiemuroilla opettaja muistutti lähtemään käännökseen ulkokyljen kautta. Samalla piti muistaa pitää pohkeet oikeassa kohdassa. Oikeassa kierroksessa sain ulkokylkeen tuntuman ja käytettyä sitä käännöksissä apuna, mutta oikeaa kylkeäni en saanut hommiin. Niinpä käännökset vasemmassa kierroksessa olivat hankalampia. Pohkeiden oikean paikan löytäminen auttoi kuitenkin hyvin pitämään Jetin oikealla tiellä, jolloin esimerkiksi hankaluuksia aiheuttaneet ympyrät oikeassa kierroksessa paranivat kummasti.

Laukassa teimme ympyröitä ja parit lävistäjät. Tässä askellajissa oman kropan hallinta oli haastavampaa, mutta muutamia kulmia sain ratsastettua asiallisesti ja tasapainoisesti. Istunnassa suurin ongelma oli paketin hajoaminen, kun en saanut tuettua keskivartaloa ja sitä kautta pidettyä lantion ja rintakehän linjaa oikein. Pohkeetkin tahtoivat välillä seilata omille teilleen, mutta paikoitellen myös ne löysivät oikean paikkansa. Saisin rutistaa vatsalihakset paremmin töihin laukassa, jotta saisin hyvän tuen ja sitä kautta korjattua palikoita kohdilleen.



Loppuravissa hevoset saivat venyttää pidemmän ohjan perässä, kun kuskit vielä keskittyivät tovin keventämiseen oikein. Tunti hurahti ihan älyttömän nopeasti! Tunnissa kivaa oli se, etteivät korjaukset tuntuneet liian vaikeilta tehdä. Lisäksi Jetti reagoi hyvin petraukseeni, mikä tietysti motivoi yrittämään enemmän. Opettajakin kommentoi, ettei istunnan korjaamisessa tarvinnut lähteä liikkeelle alusta asti niin kuin joulukuun kurssilla. Unohdin tosin kysyä painoni jakautumisesta satulassa. Viime kurssilla sain kommenttia vasemmalle valuvasta istunnastani, tällä kertaa siitä ei tullut lainkaan puhetta. Pitääpä muistaa ensi kerralla kysyä tästä. Tämän tunnin innoittamana sitä jaksaa taas työstää itsenäisestikin omaa istuntaa.

Videoista kiitos Annelle!