Lauantain ratsastukset jatkuivat maastolenkin jälkeen. Laitoin tallin uuden ratsukokelaan eli 2005 syntyneen Thulen kuntoon ja siirryin kentälle. Tamma on se sama, jota olin mukana koeratsastamassa. Säkäkorkeutta Thulella on noin 163 senttiä, ja koulutustaso esteillä on 90 senttiä, koulussa helppo B+. Tammaa kehuttiin tasaiseksi ja rohkeaksi, joka ei turhia tuijottele. Koska tämä oli vasta toinen kerta tällä ratsulla, menin aika kevyesti perusratsastuksen puitteissa. Halusin lähinnä tutustella tamman kanssa.
Thule oli alusta alkaen reippaampi kuin mitä se koeratsastuksessa oli ollut. Yritin muistaa olla kädellä pehmeä ja rento, sillä jo koeratsastuksessa se selvästi jännitti ratsastajan kättä. Alussa ja pääosin ratsastuksen aikana hirveilimmekin, mutta yritin lohduttautua sillä, että tämä oli vasta toinen kerta selässä. Muuten Thule oli kyllä järkipeli. Se oli ensimmäistä kertaa vieraalla kentällä tuulisena päivänä eikä se kertaakaan säikähtänyt mitään. Tästä voisi tallin kimo ruuna ottaa vähän mallia, että vinkkiä vaan siihen suuntaan.
Käynnissä sain Thulea vähän rentoutumaan ja pyöristymään sekä kulkemaan niin kuin piti. Ravissa ja laukassa se oli sen sijaan jännittyneempi ja pääsi etenkin ympyröillä puskemaan lapa edellä sisään. Niin mikä sisäpohje tai keskellä satulaa oleva istunta? Minulla oli liian kiire quasimodoilla selässä, kiitos turvaliivin ja yleisen innostuksen uuden ratsun testaamisesta. Eikä muuten edes ajatella niitä käsiä. Videolta huomaa, etten minäkään uhrannut niille ajatusta. Jos ei lasketa sitä, että puhua papatin niistä sen sijaan, että olisin keskittynyt korjaamaan niiden asentoa. Hups ja silleen.
Taisin olla Thulen selässä puolisen tuntia. Ihmeitä en tosiaan tehnyt, kunhan humputtelin askellajit läpi ja intoilin uudesta ratsusta. Thule oli kyllä mukavan asiallinen, ja energisyys oli vain plussaa. Näin toisen kerran jälkeen aloin tietysti jo haaveilla esteistä, vaikka muutamat koulutunnit uuden tuttavuuden kanssa ei olisi yhtään pahasta ennen hyppelyitä. Mutta ainahan sitä saa haaveilla jo vähän etukäteen.
Videoista kiitos Kaisalle!
