Perjantaina kävin ratsastamassa Jetin Tallinmäellä itsenäisesti. Päädyin ratsastamaan ympyröitä asetuksia miettien sekä laukannostoja ja lyhyitä vastalaukkapätkiä. Näiden lisäksi pyrin korjaamaan istuntaani sekä ennen kaikkea kantamaan kädet. Se olikin kaikista vaikeinta. Alkuverryttelyssä ravasin uraa myöten molempiin suuntiin hyvän tovin ylimääräisiä säätämättä. Parilla viimeisellä kierroksella nohitin Jettiä liikkumaan vähän reippaammin, mikä onnistui kohtuullisesti. Jetti oli tosin varma siitä, että kentän valojen ulottumattomissa oli sapelihammastiikerilauma, joten se keksi vähän säikähdellä omiaan. Ainakin siinä oli omasta takaa vähän säpinää, jota sain keskittyä kanavoimaan parempaan liikkumiseen. Samalla sain treenata taas sitä, kuinka yrittää pysyä rentona, vaikka hevonen näkee pieniä, vihreitä miehiä. Hyödyllistä treeniä.
Ravissa ratsastin ympyröiden lisäksi kolmikaarisia kiemurauria. Etenkin niiden aikana käteni lähtivät seikkailemaan aivan liian alas. Miten niiden kantaminen voikin olla niin vaikeaa? Lopulta nappasin raipan käsiini niin, etten enää voinut laskea käsiä alas ja kauas toisistaan. Saivatpahan pohkeenikin tehdä töitä, kun en voinut yrittää tehdä kaikkea käsillä. Tämä kikka auttoi kantamaan käsiä paremmin myös, kun otin raipan pois. Toki ne lähtivät aina omille teilleen, mutta kummasti niitä muisti korjata enemmän. Muutoin ravityöskentely tuntui aika kivalta. Jetti liikkui mukavasti, ja asetukset löytyivät asiallisesti. Oikeassa kierroksessa muistin myös olla asettamatta liikaa ja huolehtia ulko-ohjastakin. Tällä kertaa työstin kyllä ihmeen keskittyneesti ravia. Pysyin myös suosiolla kevyessä ravissa, jossa sain kontrolloitua omaa istuntaani paremmin.
Laukkaa työstin lyhyen tovin ympyrällä molempiin suuntiin. Jetti ei oikein keskittynyt, sillä yksi kohta ympyrästä oli epäilyttävässä paikassa, jota piti muistaa tuijotella. Sorruin sitten häseltämään, jolloin Jetti ei juuri innostunut etenemään. Päädyin vaihtamaan tehtävää hyvän sään aikana. Seuraavaksi tein laukannostoja käynnistä suoralla uralla valiten aina kierrokseen nähden vastaisen laukan. Noston jälkeen laukkasin vielä lyhyen sivun puolikkaana ympyränä ja pätkän toista pitkää sivua, kunnes siirryin ravin kautta käyntiin. Pientä vastalaukkatreeniä siis. Nostot lähtivät alun jälkeen kohtuullisesti. Tajusin pitkästä aikaa malttaa nostoissa ja olla istunnalla rauhassa. Näin Jetti sai nostaa laukan ilman, että tuupin sitä. Muutamat nostot olivatkin aika kivoja, joten tätä täytyy oppia tekemään useamminkin. Vastalaukkapätkät sujuivat kertaa lukuun ottamatta. Oikea laukka vasemmassa kierroksessa tuntui tasapainoisemmalta kuin toiseen suuntaan. En silti saanut asetettua Jettiä menosuuntaan, vaan jostain syystä pidin hevosen laukan mukaisesti asetettuna. Yritin korjata tätä, mutta taisin istua jotenkin niin vinkkarassa ja hätäillä, etten saanut asetusta vaihdettua. Tästä huolimatta Jetti kuitenkin säilytti vastalaukan aika ongelmitta. Vielä kun oppisin itse olemaan rennosti ja tasapainoisesti kyydissä, niin johan olisi helppoa.
Lopussa oli vielä testattava parit askeleenpidennykset ravissa. En tiedä, mitä tapahtui, mutta sain kerrankin pidettyä tuntuman myös tässä tehtävässä. Yleensä tuppaan nakkaamaan ohjat pois, kun pyydän hevosta venyttämään askelta. Nyt jokin loksahti paikoilleen, ohjat pysyivät käsissä, ja Jetti lähti venyttämään aika mukavasti. Muotokin tuntui pysyvän hyvän tuntuman takia asiallisena, jolloin kokonaisuudessaan askeleenpidennykset olivat aika kivat. Hitsit, tällaista lisää! Näiden hyvien hetkien jälkeen annoin Jetin venyttää ohjan perässä, minkä se teki mukavasti. Olin tässä vaiheessa ihan yllättynyt siitä, kuinka keskittyneesti humputin koulua itsenäisesti. Jotenkin tänään oli sellainen kerta, kun jaksoin yrittää ja korjata enkä vetänyt hernettä nenään, kun jokin asia ei onnistunut kerralla. Tällaisella asenteella on kyllä mukava ratsastaa, joten tähän täytyy pyrkiä jatkossakin.
