Alkuverryttelyssä halusin keskittyä siihen, ettei Hilima kipittäisi, vaan kuuntelisi myös pidätteet ja etenisi riittävän tasaisesti. Lyhyet sivut sujuivatkin ravissa mukavasti, mutta pitkien sivujen alussa tamma pyrki vähän kiihdyttämään. Yritin pitää istunnan jämäkkänä ja tehdä pidätteet ilman vetokisaan päätymistä. Toistuvat puolipidätteet niitä seuranneiden hellittämisten kanssa auttoivat kummasti. Hilima tasoittui kohtuullisen nopeasti myös niinä hetkinä, kun se oli yrittänyt lähteä kipittämään. Teimme ravissa myös pohkeenväistöjä keskemmältä takaisin uralle. Hilima tahtoi kiristää tahtia niiden aikana, joten olisin saanut rauhoitella sitä enemmän. Väistöaskeleitakin mahtui mukaan, mutta olisin toivonut vähän rauhallisempaa tahtia ja enemmän ajatuksella otettuja ristiaskeleita.
Laukassa tulimme molemmista suunnista kahden kavaletin 20 metrin suoraa linjaa. Väli piti ensin tulla kuudella askeleella, sitten seitsemällä. Meidän alkumme oli hieman rämpimistä, kun Hiliman laukka ei alkanut pyöriä kunnolla, ja päästin sen kaatumaan omille teilleen. Niinpä alussa rämmimme vähän epämääräisessä laukassa ja vielä epämääräisimmillä teillä kohti kavaletteja. Molemmat askelmäärät löytyivät kuitenkin kohtuullisen helposti, kun sain oltua Hiliman tukena, mutta en päällepäsmäröinyt liikaa. Ajatella, joskus vähempi on enempi.
Sitten tulimme seuraavan tehtävän: oikeassa kierroksessa kavaletin yli, uudelleen samalle kavaletille, jossa laukanvaihto vasempaan. Sitten taas toisella ympyrällä vasemmassa laukassa kerran kavaletin yli, sitten toisella kerralla samalla kavaletilla laukanvaihto oikeaan. Meitä vaivasi taas teiden asiallisen ratsastamisen puute, kun en muka saanut Hiliman kurvailuja estettyä. Opettaja neuvoi menemään sujuvaa laukkaa, jolloin ohjattavuus helpottuisi. Tämä kikka auttoi kummasti, ja sujuvammassa laukassa Hilima ei pyrkinyt yhtään niin pahasti omille teilleen. Oikeaa laukkaa emme saaneet kavaletilla vaihtumaan vasemmaksi, mutta vasen laukka vaihtui oikeaksi. Kiva tehtävä, joka paljasti hyvin puutteeni ohjauksessa. Omasta mielestäni sain kuitenkin johdettua ja vinkattua uudesta suunnasta järkevästi molemmilla kavaleteilla, mutta nyt onnistumiset jäivät vain toiseen suuntaan.
Toinen kierros meni vähän sujuvammin, ja pääsimme jokaisen esteen kerralla yli. Tiet olivat hieman parempia kuin ensimmäisellä kierroksella, mutta niitä olisi voinut ratsastaa vieläkin paremmin. Minulla on aina tyypillisesti kiire esteelle, joten en sitten tälläkään kerralla malttanut keskittyä kunnolla ratsastamaan tiet rauhassa. Mietinkin tunnin lopuksi, että jos saisin Hiliman energian ja Jetin ohjattavuuden yhdistettyä, niin johan olisi hyvä paketti kasassa. Vaikka tunti ei ollutkaan ihan mutkatonta, oli Hilimalla silti kiva hypätä. Se on rehellinen ja yritteliäs kaveri, jota oppisin mieluusti ratsastamaan paremminkin.
