Perjantaina kävin ratsastamassa pitkästä aikaa Jetin itsenäisesti. Ensin ajattelin mennä puomeja, kunnes päädyinkin treenaamaan A-merkin kouluohjelman osia. Siitä valikoin treenattavaksi ravissa tehdyt pohkeenväistöt, peruutukset sekä käynnistä nostetut vastalaukat.
Alkuverryttelyssä tein käynti-ravi-käyntisiirtymiä tavoitellen Jettiä reagoimaan pohjepyyntöihin nopeasti. Toistojen myötä reaktiot paranivat, mutta olisin varmasti vieläkin saanut vaatia Jettiä paremmin hereille. Ainakin siirtymät alaspäin onnistuivat mukisematta, joten sentään toinen suunta toimi. Siirtymäiloittelun jälkeen otin myös laukkaa, jossa tein muutamia laukanvaihtoja. Laukka ei rullannut kovin sujuvasti, mutta vaihdot menivät pääosin kivasti. Tein niitä muutaman kerran myös kolmikaarisella kiemurauralla. Tehtävä sujui aika kivasti ilman, että heiluin satulassa tai annoin Jetin ampaista heti vaihdon jälkeen uuteen suuntaan. Vaihtojen jälkeen hain vielä uraa myöten vähän isompaa laukkaa, jota löytyi noin puolittain. Oma istuntani levisi taas sen verran, etten saanut oltua hiljaa satulassa, kun pyysin Jettiä isompaan laukkaan. Se varmasti osaltaan hyydytti Jetin intoa edetä paremmin.
Raviväistöissä keskityin siihen, että Jetti sekä väistää että liikkuu. Jokin oli alkuverkassa mennyt oikein, sillä Jetillä oli aika mukava ravi. Välillä jopa niin hyvä, ettei se malttanut juuri väistää, vaan kiihdytti vauhtia. Tämä oli meidän tapauksessamme positiivinen ongelma, sillä jarruthan Jetiltä yleensä löytyvät rutkasti helpommin kuin kaasu. Niinpä sain kerrankin alkaa vähän toppuutella Jettiä, jotta se malttoi ottaa väistöaskeleet. Väistöt oikealle alkoivat löytyä odotetusti helpommin, kun taas väistöissä vasemmalle oli enemmän työstettävää. Sain kontrolloida niissä ulkopuolta melkoisesti, että sain Jetin pidettyä riittävän suorana. Sitten sain huolehtia siitä, että takaosa tuli mukana, mutta ei kiilannut etuosan ohi. Kolmanneksi sain varmistaa, että Jetti myös lopulta otti ne väistöaskeleet eikä vain vääntäytynyt mutkalle ja kipittänyt menemään. Lopulta sain molempiin suuntiin asiallisia väistöhetkiä, joissa tahti säilyi tosi kivasti. Tällaisia olisi mukava esittää radallakin, sillä nämä eivät ainakaan olleet ponnettomia.
Peruutuksia otin aika lyhyesti ja tein ne ravista ja siihen takaisin palaten. Pysähdykset onnistuivat kivasti, mutta peruutukset lähtivät aluksi vähän laahustaen. Ihan kirjaimellisesti, sillä Jetti ei juuri vaivautunut nostamaan kavioitaan, vaan veti niillä jäljet maahan. Samoin peruutuksesta siirtyminen raviin vei aluksi aina tovin. Jatkoin sinnikkäästi tehtävän parissa, jonka avulla Jettikin alkoi herätä hommaan paremmin. Peruutukset paranivat lopulta kohtuullisiksi. Pientä viilattavaa oli suoruudessa, sillä välillä Jetti pääsi poikittamaan hieman vasemmalle. Siirtymät raviin olisivat parantuneet varmasti pidemmän hiomisen jälkeen, sillä tässä vaiheessa Jetti alkoi löytää takaosaansa ja tuntui siltä, että olisi oikeilla pyynnöillä ponnistanut raviin hyvin. En vain osannut pyytää asiaa niin selkeästi, että olisin saanut siirtymistä niin toimivia. Olin kuitenkin tyytyväinen siihen, että tunsin, mitä takaosa teki tai jätti tekemättä.
Vastalaukan nostamista harjoittelin pitkillä sivuilla. Halusin aidan tuen vähän vaikeuttamaan asiaa, jotta tietäisin, teinkö pyynnöt selvästi. Tein nostoja molempiin suuntiin ja muistaakseni pari kertaa Jetti nosti myötälaukan pyytämäni vastalaukan sijasta. Noina hetkinä siirsin sen nopeasti käyntiin ja valmistelin noston huolellisemmin, jolloin Jetti nosti pyytämäni laukan. En malttanut olla kokeilematta vielä muutamia lävistäjiä, joiden loputtua jatkoin vielä tovin pitkää sivua vastalaukassa. Nämä onnistuivat siltä osin hyvin, ettei Jetti yrittänyt vaihtaa laukkaa. Vasemmassa laukassa tosin oli taas vähän vaikeuksia päästä uralle saakka, kun Jetti pyrki olemaan menemättä sinne. Pohkeenväistöajatus auttoi, mutta jäin säätämään liikaa ohjilla, jolloin Jetti harasi vastaan ja yritti punkea juuri vastakkaiseen suuntaan. Sain onneksi vähän korjattua tätä, jolloin saimme järkevämpiä esityksiä tehtyä.
Loppuraveissa pyörittelin ympyröitä, tarkastin asetusten toimivuutta ja pyrin saamaan Jetin liikkumaan riittävästi. Tämä onnistui aika kivasti, ja Jetti tarjosi taas kohtuullisen rullaavaa ravia. Harjoitusravissa istuminen alkoi poltella mukavasti vatsalihaksia, joten taisin jopa yrittää korjata omaa istuntaani oikein. Ympyrätkin sujuivat aika kivasti, vasemmalle tehtyjä sain luonnollisesti hioa vähän enemmän, mutta väitän löytäneeni tähänkin suuntaan hyviä hetkiä. Seuraavaksi saisin alkaa hioa omaa istuntaani tässä selvästi paremmassa ravissa, jotta en omilla keikkumisillani veisi Jetiltä intoa liikkua hyvin. Siinäpä onkin melkoisesti savottaa.
