Perjantaina suuntasimme jälleen Tallinmäen maastoon. Matkaan lähti viisi ratsukkoa, ja me Jetin kanssa olimme jonossa kolmantena. Tänään muuten oli Jetin synttäripäivä, ja ruunalle napsahti mittariin 14 vuotta. Synttärisankaria piti tietysti muistaa milläs muullakaan kuin porkkanalla.
Tällä kertaa menimme alkupään vähän eri reittejä, mikä oli mukavaa vaihtelua. Laukkapätkiä otimme kolme. Kaksi ensimmäistä sujui ihan mukavasti, mutta kolmannessa pätkässä yksi ratsu nakkasi ilopukin, joka sai Jetin vähän ryykäämään, mikä taas villitsi Jetin takana tulleen ratsun nakkaamaan myös ilopukin spurtin kanssa. Seurauksena oli, että sen ratsun ratsastaja muksahti maahan, mutta onneksi mitään vakavampaa ei sattunut. Loppumatkan menimmekin kiltisti ravaten ja sitten käppäillen. Hevosetkin käyttäytyivät nyt asiallisesti, onneksi. Tuota pientä hetkeä lukuun ottamatta reissu oli mukava ja leppoisa. Kuten olen aiemmin todennutkin, kyllä maasto sopii vain niin mainiosti viikonlopun aloitukseksi.
