Pääsin taas jatkamaan ratsastusleirikunnon kohottamista, kun kävin maanantaina ensin ratsastamassa Easyn ja sen jälkeen suuntasin Tallinmäen tunnilleni. Easyllä oli takana kaksi hyppypäivää, joten omistajan toiveena oli kevyt liikutus. Päätin käydä aluksi maastolenkin, jonka jälkeen pyöriä kentällä vielä hetken koulukiemuroiden parissa.
Maastolenkille pääsimme ihmeen helposti. Easy ei vieläkään ollut mikään liitokavio, mutta se ei myöskään jarrutellut selvästi menomatkalla. Tosin ensimmäisessä ravipätkässä Easy päätti käydä mutkan hangessa, mutta se jäikin reissun ainoaksi. Pitäydyin maaston ajan vain käynnissä ja ravissa ja pyrin antamaan Easyn mennä rennosti itse. Aluksi se tuppasi kipittämään korvat tötteröllä, mutta malttoi hyvin hidastaa, kun sitä pyysin. Käyntipätkissä se kulki sangen rennosti pitkällä ohjalla. Pari maltillista säikähdysvavahdustakin sattui matkalle, kun Easy näki hurjan lumikokkareen maassa ja sitten jotain ihan omiaan. Sen sijaan taivaalle ilmestynyt Hitchcockin leffasta karannut karmivasti rääkynyt lintuparvi ei herättänyt siinä mitään reaktiota. Kotimatkalla käyntiaskelkin veti oikein hyvin.
Kentällä pyörittelin etu- ja takaosakäännöksiä käynnissä ja ravissa. Aluksi käännökset tuppasivat olemaan vain paikallaan pyörähdyksiä, kun vuoroin etu- ja takajalat liimautuivat maahan eivätkä enää ottaneetkaan pieniä askeleita. Korjauksena tajusin ratsastaa käännöstä aktiivisemmin silti etuosaa aina hieman jarruttaen, jolloin kaikki jalat ehtivät liikkua toivotusti. Pienillä raipankosketuksilla sain myös aktivoitua Easyä kääntymään täsmällisemmin, jolloin saimme parit aika kivat etuosakäännökset. Takaosakäännökset sen sijaan vähän tökkivät. Jotenkin en saanut etuosaa niin hallintaan, että käännös olisi ollut sujuva. Ravissa lähinnä keskityin siihen, että Easy kääntyi valtamerilaivan tyyliin eli koko hevonen kerralla ilman mutkitteluja. Etuosaa sai jarrutella nyt enemmän, jotta Easy malttoi ottaa sivuaskelia eikä vain pullahtanut uuteen suuntaan. Olen aina tykännyt näistä käännöksistä, mutta tämän kerran perusteella niitä saisi olla taas treenaamassa. Ote niihinkin on vähän hukassa.
Laukassa pyörittelin muutamat pääty-ympyrät, joiden aikana pyrin hakemaan Easyä suoraksi. Oikeassa kierroksessa hyödynsin vasta-asetusta, mikä tuntui auttavan, ja hetkittäin Easy rentoutui pyöreämmäksi. Aika nopeasti se kuitenkin joko sukelsi tai kiskaisi päänsä taas korkeuksiin, joten meno ei ollut tasaista. Vasemmassa kierroksessa sain enemmän huolehtia siitä, että ympyrä ei pienene, joten sisäavut olivat silloin käytössä. Oikea laukka tuntui tällä kertaa pyörivän paremmin, kun taas vasen oli jotenkin kulmikasta. Suorilla pätkillä laukan tahti tahtoi vähän muuttua, mikä jäi harmittamaan. Olisi ollut kiva saada tasaista laukkaa myös ilman ympyrän apua. En vain keksinyt tähän itse ratkaisua. Oliko vika tasaisen ohjastuntuman puutteessa, pohkeiden lepattamisessa irti tuntumalta vai jostain muusta?
Loppuraveissa annoin Easylle pidempää ohjaa, jolloin se malttoi jäädä vähän rennompaan raviin. Käynnissä se kulki jo hyvin letkeästi, joten päivän työt olivat pulkassa. Nyt arvelen keskeisimmäksi pulmaksi Easyn kanssa sen, että se on hyvin herkkä istunnalle, jota minä puolestaan en osaa joka hetki kontrolloida. Tästä esimerkkinä Easy töksäytteli sekä maastossa että kentällä yhtäkkiä muutamia kertoja käyntiin, vaikka omasta mielestäni vain jatkoin ravin ratsastamista. Istunnassani oli kuitenkin tapahtunut jokin muutos, jonka Easy oli huomannut ja tulkinnut. Istuntatunti näin herkän ratsun kanssa voisi olla mielenkiintoinen kokemus. Ehkä sitä kautta saisin oman istuntani tasaisemmaksi, mikä toivottavasti näkyisi ratsun kulkemisessa.
