Alkuverryttelyssä tulimme ravissa keskihalkaisijan suuntaisesti olleita kahta puomeja aina yksi kerrallaan ylittäen puomiympyrällä reitillä. Epper kääntyi ja ravasi ihan mukavasti puomin yli, kun muistin kääntää ulkoavuilla. Opettaja muistuttikin olemaan jäämättä sisäohjaan kiinni, jolloin hevoset kääntyisivät paremmin. Muualla ratsastaessa Epper vähän yritti aina hyytyä, mutta patisteluiden jälkeen esitti ihan hyvää ravia. Opettaja neuvoi huolehtimaan, että Epper kantaa etuosansa eikä valu etupainoiseksi. Yritin sitten puolipidätteillä saada Epperiä kohoamaan edestä samalla, kun ratsastin pohkeilla eteen. Hetkittäin temppu onnistuikin, mutta huomasin monesti Epperin vaivihkaa hivuttautuneen taas nojailemaan etuosallaan.
Laukkaverryttelynä tulimme vasemmassa laukassa keskihalkaisijalla olleita puomeja siten, että uralta käännyimme puoliympyrää seuraavalle tielle ja ylitimme ensimmäisen puomin. Sen jälkeen laukkasimme pääty-ympyrän loppuun, kävimme lyhyen pätkän uralla ja käänsimme sieltä toisen pieneksi kavaletiksi muuttuneen puomin yli jälleen pääty-ympyrä sen jälkeen loppuun laukaten. Epper laukkasi ennen ympyrää hyvin, mutta hyytyi aina muutamaa askelta ennen puomia ärsyttävästi. Ilmeisesti puskin itse liikaa, johon Epper reagoi hidastamalla. Kavalettihypyssä liioittelin mukautumista, jolloin opettaja muistutti pitämään ylävartalo suorempana eikä menemään Epperin mukana etukumaraan. Kääntämiset onnistuivat pääosin ihan hyvin, joskin kertaalleen ensimmäisen puomin jälkeinen ympyrä oli vähän eriskummallisen muotoinen. Eniten itseä harmitti se, kuinka laukka pääsi kerta toisen jälkeen sammumaan juuri ennen puomia, vaikka kuinka koetin sitä viritellä ja säilyttää aktiivisena.
Seuraavaksi hyppäsimme ratapiirroksesta esteet 1 ja 2 vasemmassa laukassa aloittaen. Ykköskavaletti ylittyi aina vähän niin ja näin, kun en vieläkään saanut tsempattua Epperiä pysymään liikkeessä koko ajan. Reitti kakkosokserille oli aika hyvä, mutta johtamiseni oli hätäinen huitaisu, jolloin laukka ei vaihtunut. Epper kuitenkin onneksi viitsi vaihtaa lennosta laukan oikeaksi. Muilla yrittämillä laukka ei edelleenkään vaihtunut, mitä en kyllä ihmettele. Sisäpohkeeni toimimattomuus, painoni valuminen vasemmalle ja muut pulmat pitivät siitä huolen. Olisin kuitenkin toivonut saavani Epperin viriteltyä sellaiseen laukkaan, että se vaihtaisi lennosta näppärästi. Nyt vaihto kyllä tapahtui, mutta aika tönkösti. Oma pusertamiseni ja häseltämiseni tuskin auttoi Epperiä asiassa, mutta oma pakkani menee sekaisin turhan helposti eikä silloin rauhallisuus valitettavasti ole valttini.
Toisella kierroksella meno oli pitkälti samanlaista, mutta korjasin tien kakkoselta kolmoselle paljon paremmaksi, kun en edes yrittänyt kakkoshypyssä vaihtoa. Näin Epper jatkoi paremmin suoraan, jolloin tie kolmoselle oli jopa järkevä. Epper liikkui hyvin, mutta jäin varmistelemaan ja kehtasinpa vielä komentaa sitä eteen kolmosesteen jälkeen. Tuloksena oli vielä ahtaammaksi käynyt väli, johon Epper sai kuitenkin survottua sen viidennen töpöaskeleen. En voinut muuta kuin hihittää amatöörimäisesti, sillä tätä ei tosiaan tapahdu juuri koskaan. On melkein ennenkuulumatonta, että jokin väli jää Epperille ahtaaksi, kun se yleensä pistää niihin aina yhden askeleen lisää. Opettaja vähän paheksui eteenratsastustani, ja myönsinkin sen suosiolla virhearvioksi. Jotenkin muka välin aikana katsoin, että viisi askelta ei välttämättä yllä, niin pitihän sitä sitten kannustaa. Ensi kerralla voisi nähdä vähän paremmin.
Että sellainen estetunti. Oma kuntoni meinasi loppua paikoitellen, mutta hiljalleen Epper kaikeksi onneksi reipastui. Melkoinen ihme kyllä tuo välin käyminen ahtaaksi. Positiivista kuitenkin näiden pienien esteiden hyppelyssä oli se, ettei oma istuntani hajoillut niissä muistaakseni nimeksikään. En tainnut edes pahemmin kiinnittää siihen huomiota, kun tuntui, että se toimi itsestäänkin. Enkä onnekseni edes sukellellut, hyvä minä! Tosin näiden pienempien esteiden jälkeen tulee taas joskus sitten järkytyksenä hypätä mitätön 80-senttinen este, sillä sen hyppykaari on kuitenkin jo vähän erilainen. Toisaalta ehkä opin pitämään istuntani kasassa näillä korkeuksilla, jolloin en ala liioitella hyppyäni muillakaan korkeuksissa.
