Perjantain kaksi viimeistä tuntia yhdistettiin perumisten takia ja niinpä pienryhmätunnin sijasta menin seitsemän ratsukon puomitunnille. Aihe sopi enemmän kuin hyvin minulle, mutta mietiskelin hieman ratsuarpajaisten tulosta, Hilanteria nimittäin. Arvelin, että laukkatehtävät puomeilla saattaisivat olla meille vaikeita, sillä en aina saa Hilanterin laukkaa pyörimään niin, että sitä voi myös sekä kääntää että pitää samassa askellajissa. Hilanteri oli ollut juuri ennen tuntiamme puolen tunnin talutuksessa, joten se ainakin oli lämmitellyt hyvin.
Alkuverryttelyssä Hilanteri ei oikein tahtonut liikkua tai asettua kunnolla. Huomasin tässä vaiheessa alkaa olla erityisen tarkka siitä, etten jäisi puristamaan turhaan. Omasta mielestäni onnistuin välttämään tätä hyvin, mutta silti Hilanteri keksi tehdä bravuurinsa eli jumahtaa pari kertaa paikoilleen niin, että sen liikkeelle saamiseen vaadittiin melkoinen nohitus raipan avustuksella. Pahimmat enteilyni toteutuivat jo alkutunnista, mutta niiden jälkeen Hilanteri taisi enää stopata kerran tai pari, kunnes lopulta uskoi, että liikkuminen on se oikea vaihtoehto.
Ensimmäisenä tehtävänä tulimme suoralla linjalla kolmea ravipuomia, joiden jälkeen nostimme toisen pitkän sivun alusta laukan. Ravipuomit menivät aika mukavasti, ja Hilanteri ylitti ne hyvin tahdikkaassa ravissa. Se jopa vähän yritti kiihdyttää puomeja kohti, mutta tasoittui muutamilla puolipidätteillä. Laukannostot menivätkin sitten alussa plörinäksi. Ensin en valmistelut laukannostoa kunnolla, jolloin taisin jäädä ähertämään, mihin Hilanteri reagoi jumittelemalla. Nollasin sitten tilannetta, ja sen seurauksena Hilanteri lopulta aina nosti laukan. Kinastelun jälkeen Hilanteri puolestaan oppi tehtävän ja nosti jatkossa laukat ihan mukisematta.
Seuraavaksi pääsimme tunnin varsinaiseen tehtävään, jossa oli kolme puomia niin pienemmällä kuin isommalla ympyrällä. Ensin tulimme tehtävää molemmissa kierroksessa ylittäen pienemmän ympyrän puomit ravissa ja isomman puolestaan laukassa. Aluksi molemmissa kierroksissa oli vähän ohjausvirheitä, kun Hilanteri pääsi joko valumaan vähän sisemmäs tai ulommas. Laukassa tuli pari omituista mökellystä puomeille, kun Hilanteri päättikin vaihtaa kesken kaiken raviin. Opettaja muistutti ohjaamaan paremmin ja säilyttämään aktiivisen menon. Vasempaan kierrokseen tehtävä alkoikin sujua mallikkaasti, ja opettaja kehui Hilanterin menevän aika hyvää laukkaa. Parasta vasemmassa kierroksessa oli se, että maltoin itsekin rentoutua ja antaa Hilanterin tehdä työt.
Lopuksi tulimme vielä tehtävän siten, että ison ympyrän puomit säilyivät ennallaan, mutta pieneltä ympyrältä kerättiin puomit yhdeksi kasaksi, ja nyt molemmat ympyrät tultiin laukassa. Päätin tulla ison ympyrän ensin ja pienemmän vasta sitten, kun opettaja antoi kuskien päättää tästä. Edelleen vasen kierros toimi aika moitteetta, ja Hilanteri ylitti puomit vaivatta. Kertaalleen saimme uusia isomman ympyrän, kun askeleet eivät aivan sopineet. Pieni ympyrä sen sijaan sujui aika hyvin. Oikea kierros saatiin lopulta menemään myös, mutta siinä laukka ei vain pyörinyt niin hyvin eikä reittikään ollut niin järkevä kuin vasemmassa kierroksessa. Opettaja neuvoi ajattelemaan johtavaa ohjaa sen sijaan, kun yritin liimata oikean käden hevosen kaulaan kiinni, jolloin Hilanteri pääsi entisestään pullahtamaan omille teilleen. Johtamisen hyödyntäminen samoin kuin oikean pohkeen parempi käyttäminen auttoivat, jolloin sain tietkin paremmiksi.
Loppuraveissa Hilanteri oli mukavan aktiivinen ja ravasi tahdikkaasti. Nyt se malttoi jo asettuakin paremmin ja loppuun saatiin ihan kivoja hetkiä, joihin oli hyvä päättää tämänkertainen tunti. Opettajallekin tuumasin, että vasemmassa kierroksessa tehtävät sujuivat mukavasti, mutta oikea takkusi. Arvelin syyksi istuntaongelmiani, johon opettaja tuumasikin, että Hilanterihan reagoi pienimpäänkin vinouteen tai jännitykseen. Koska tuntiin mahtui myös onnistumisia, jäi ratsastuksesta hyvä mieli, ja Hilanteri ansaitsi suuret rapsutukset. Ihanan opettavainen hevonen, kunhan malttaisin itse vain oppia.
