Maanantain tunnille enteilin ratsukseni suomenhevosta, mutta sainkin Hempan. Enteilin myös aiheen pieleen, sillä koulun sijasta luvassa oli puomeja (jeij!). Ratsukoita tunnilla oli yhteensä viisi. Alkuverryttelyssä saimme mennä aika omatoimisesti kentällä olleita puomeja ravissa ylittäen. Otin mukaan omin luvin vähän laukkaakin, sillä Hemppa oli sangen hidas. Aseettomana (ei raippaa tai kannuksia) olin vähän hukassa sen kanssa. Käytin sitten tovin raippaa kädessä, ja johan Hemppa alkoi liikkua tarmokkaammin. Sen jälkeen raipan saikin jo jättää pois, sitä siis ollenkaan käyttämättä.
Ensimmäisenä tehtävänä laukkasimme päädyssä kahdella ympyrällä. Isommalla oli kaksi puomia kolmen askeleen välillä ja pienemmällä yksi puomi. Aluksi kolmen askeleen väli oli hankala. Hemppa ei lähtenyt laukkaamaan riittävästi eikä tie ollut kunnossa, jolloin menimme kahden puomin väliä sangen epämääräisesti. Yhden puomin ympyrä sen sijaan sujui helposti, sillä Hempan lyhensi laukkaa helposti. Lopulta sain Hempan laukkaamaan sujuvammin ja hahmotin tien, jolloin myös kolmen askeleen välillä olleet puomit menivät paremmin.
Seuraavaksi tulimme neljän puomin tehtävää, jossa kaksi ensimmäistä puomia olivat suoralla kolmen askeleen linjalla, toinen ja kolmas puomi kaarevalla kuuden askeleen linjalla ja kolmas ja neljäs puomi loivasti ympyrän kaarella neljän askeleen välillä. Tulimme tehtävän ensin näin, sitten toisesta suunnasta. Ensimmäisen välin sai tulla sujuvasti, jotta se meni kolmella askeleella. Kuuden ja neljän askeleen väleissä sai taas hieman ottaa kiinni. Ylsimme kolmeen askeleeseen, mutta venyttämällä, jolloin Hemppa nappasi toiseen väliin risti- tai vastalaukan. Sen se kuitenkin korjasi itse hetken päästä pois. Kun sain tultua tehtävälle sujuvassa laukassa, meni ensimmäinen väli helposti ja sen jälkeen tarvitsi vain hieman tasapainottaa, niin kaksi muutakin väliä meni sujuvasti. Toisinpäin tultuna tehtävä puolestaan meni sujuvasti. Jokainen väli meni helposti ja lähes ilmaiseksi.
Tämän jälkeen emme enää muistaakseni kummempia tehneet, vaan humputtelimme loppuravit. Hemppa ravasi mukavan energisesti ja hakeutui sen myötä hyvin tuntumalle. Puomitreenit olivat taas kivoja, ja oli hyvää vaihteluahan mennä Hempalla. Tunnin aikana se esitti pari pientä pukkia. Ensimmäinen ilmeisesti turhautumisesta, kun en päästänyt sitä kaverin perään. Toisen pukin syystä en päässyt jyvälle, mitä lie kekkuloinut. Emme kyllä vieläkään ole Hempan kanssa lähelläkään samoja aaltopituuksia, vaan eipä se haittaa. Hyväähän se tekee mennä erilaisemmalla ratsulla aina välillä.
