Maanantain Tallinmäen tunnilla sain taas nauttia vaihtelevan kelin riemusta. Lämpöasteita oli +1 ja taivaalta tuli räntää höystettynä tuulella. Onneksi vaatteet on keksitty, joten pistin sopivaa kampetta päälle, unohdin turhat jupinat ja valmistauduin Jetin kanssa tulevaan koulutuntiin. Ratsukoita tunnilla oli neljä, ja treenattavina aiheina pohkeenväistöt, siirtymät ja lopuksi vielä laukanvaihdot.
Aloitimme tunnin tekemällä heti käynnissä pohkeenväistöjä uralta keskemmäs, sen jälkeen suoristaen ja vasta sitten takaisin uralle väistättäen. Jetti vähän nihkeili käynnissä, jolloin tahti sammui väistöissä. En ottanut tästä vielä stressiä, vaan annoin Jetin rauhassa lämmetä. Keskityin kuitenkin siihen, että Jetti teki väistön mahdollisimman hyvin. Väistöissä vasemmalle sain olla tarkkana, ettei Jetti päässyt pullahtamaan kaulastaan mutkalle ja samalla heittämään takaosaa johtamaan. Pienet pidätteet vasemmasta ohjasta ja vasemman pohkeen pitäminen tuntumalla auttoivat tähän pulmaan. Oikealle väistöt lähtivät ilman pullahteluja, mutta hivenen vaatimattomasti. Kulmat ratsastettiin myös vähän väistöä ulos ajatellen, jotta hevosten sisätakajalat saatiin töihin. Tämä auttoi kummasti siihen, ettei Jetti oikonut kulmia niin pahasti.
Ravissa ratsastimme samaa kuviota. Nyt kiinnitin myös huomiota siihen, ettei Jetti alkanut hidastella väistöissä turhaan. Väistöt vasemmalle vaativat edelleen tarkkaa huolehtimista vasemmasta puolesta, jotta Jetti ei päässyt kylkimyyryilemään väistön sijaan. Väistöt oikealle puolestaan alkoivat sujua näppärämmin tahdin säilyessä aika kivasti. Kulmissa jatkoimme väistöajatuksen hyödyntämistä. Jetti luikahti kyllä etenkin vasemmassa kierroksessa sisälle, jos en saanut sisätakajalkaa kuriin, mutta meni myös tämän onnistuessa kulman ihanan paljon helpommin. Opettajakin tuumata, että Jetti näytti kuuntelevan vasemman pohkeeni aika hyvin.
Seuraavaksi kuviota tultiin siten, että väistätimme edelleen ravissa uralta keskemmäs ja suoristimme sen jälkeen. Sitten nostimmekin myötälaukan, menimme lyhyen sivun tavallisesti ja toiselle sivulle lähdimme vähän uralta keskempänä. Noin puolivälissä tuli siirtyä raviin ja mennä pohkeenväistöllä takaisin uralle. Tarkoituksena oli saada hevoset pysymään toivotulla reitillä. Väistöt molempiin suuntiin menivät kivasti ja niiden aikana tahti säilyi laukkaamisen ansiosta paremmin. Oikeat laukat nousivat alun tahmailun jälkeen asiallisesti. Vasemman laukan nostoissa esitimme muutamia vääriä laukkoja todennäköisesti siitä syystä, etten saanut Jettiä suoristettua kunnolla. Tarkemmilla avuilla vasenkin laukka alkoi nousta kohtuullisesti. Vasemmassa laukassa suoralla laukkapätkällä Jetti pyrki uralle, kun taas oikeassa laukassa sisälle. Sain olla aika tarkkana ratsastamassa suoraan. Oikean laukan valumista sisälle sain korjattua jonkin verran. Vasemman laukan karkaaminen ulos oli vaikeampi korjattava, mutta aika kohtuullisesti pääsimme siinäkin suoraan. Siirtymät laukasta raviin eivät olleet parhaimpia ja Jetti halusi laukan jälkeen vähän kiirehtiä, jolloin väistöt eivät lähteneet kovin sujuvasti. Opettaja muistutti lähtemään väistöön mahdollisimman nopeasti siirtymän jälkeen, sillä sen avulla Jetin saisi rauhoittumaan raviin paremmin. Kierolla tavalla olin vain hurjan onnellinen, että pääsin pidättelemään Jettiä. Sitä kun saa minun taidoillani useimmiten houkutella vain etenemään.
Tämän jälkeen opettaja pisti meidät vielä kahdeksikolle tekemään laukanvaihtoja lennosta. O-ou, ajattelin minä, joka tykkään tehdä vaihdoista sellaisia numeroita, ettei Jetti-parka enää tajua yhtään apujeni päälle. Opettaja muistutti kertomaan hevoselle aika viime tingassa vaihdosta ja tulemaan sitä ennen huolellisesti suoraan. Kahdeksikko ei siis ollut ihan numeron muotoinen, vaan ympyrän vaihtokohdassa tultiin selvästi suoraan, ei lävistäjämäisesti. Ennen tehtävään lähtemistä päätin, että nyt teen suorat pätkät niin hyvin kuin mahdollista enkä ala panikoida etukäteen vaihdosta. Ne joko tulevat tai eivät, yksinkertaista. Tällä valmistautumisella tehtävä menikin paremmin kuin laukanvaihtoyritykset vähään aikaan. Jetti vaihtoi kivasti oikean laukan vasempaan eikä reitti mennyt ihan oikomiseksi. Vaihdoissa vasemmasta laukasta oikeaan Jetti pääsi vähän ennakoimaan ja pullahtamaan oikealle, mutta ei yhtään niin pahasti kuin joskus. Sain myös vähän korjattua tätä ajattelemalla yksinkertaisesti enemmän suoraan ennen vaihtopyyntöä. Saimmekin tehtyä vaihdot puhtaasti ilman tietoakaan ristilaukasta, jihuu! Olin syystäkin tyytyväinen, sillä viime aikoina risti- ja vastalaukka ovat olleet oikeita riesoja.
Lopuksi pyörittelimme koko kentän kokoista kahdeksikkoa ravissa hakien hevosia venyttämään eteen ja alas. Jetti liikkui mukavan tarmokkaasti ja sitä sai taas pidätellä vähän. Kun sain Jetin odottamaan, asetuksen läpi ja muistin vielä myödätä ajoissa, venytti Jetti aika kivasti. Tunti päättyi kohtuullisen rentoon menoon, ja hihkuin taas niin mielessäni kuin ääneenkin, kuinka kivaa oli. Jetti näytti taas välähdyksiä parhaista puolistaan, kun sain kerrottua sille asiat selvästi ja ylimääräisiä panikoimatta. Tämän tunnin kivojen hetkien avulla nollasin monta kehnoa kertaa ja sain taas vähän makua siitä, mihin suuntaan Jetin kanssa pitäisi pyrkiä. En osaa kyllä vielä edes kuvitella, millainen Jetti on silloin, kun se on täysin avuilla ja kuulolla. Mutta jos tällaiset sinnepäin menneet kerrat tuntuvat jo näin kivoilta, niin se kannustaa treenaamaan lisää ja toivottavasti vielä joskus kokemaan senkin hetken.
