Maastolenkillä tuuraajan kanssa

Lauantaina minun piti lähteä Jetin kanssa Tallinmäen maastoon, mutta ratsuni vaihtuikin Repeen. Tällä ruunalla olen mennyt yhden koulutunnin, joten sen kanssa oli mukava suunnata myös maastoon. Pakkasta oli -13, joten pistin vähän enemmän kampetta niskaan, ja niin suuntasimme neljän ratsukon voimin reissuun.

Lenkki oli sopivan rauhallinen. Pääosin menimme käyntiä, jota höystimme ravipätkillä sekä yhdellä rennon letkeällä laukkaosuudella. Repe katseli aktiivisesti ympärilleen, mutta käyttäytyi muuten tosi fiksusti. On se ihanan tolkku tapaus, vaikka ikääkin sillä on vasta viisi vuotta. Kiirekään sillä ei ollut, vaan se eteni tasaisen varmasti menemään. Tykkäsin! Jollain kimolla, kypsään 13 ikävuoteen ehtineellä Jetillä nimeltä mainitsemattomalla ruunalla olisi tältä nuorelta herralta paljon opittavaa.

Reissu oli kiva ja sujahti vikkelästi ohi. Aiemmin en niin ole ollut maastojen perään, mutta nyt ne tuntuvat tosi kivalta vaihtelulta. Asiaan vaikuttaa varmasti myös se, että Tallinmäen maastot ovat huomattavasti paremmat kuin Kuivasjärven vastaavat. Hevosetkin tuntuvat nauttivan reissuista, kun on kaikkea katseltavaa eikä niiltä vaadita muuta kuin rennon letkeää etenemistä. Tällainen nollaa siis mukavasti niin kuskin kuin ratsunkin mieltä.

Psst! Tämä on blogini 1000. kirjoitus, aika hurjaa!