Laukassa verryttelimme tulemalla yhden puomin yli isommalla ja pienemmällä ympyrällä myötä- ja vasta-asetuksilla pelaten. Jetti toimi aika mukavasti molemmissa kierroksissa, kunhan sain sen keskittymään laukkaamiseen. Tällä kertaa vasemmassa kierroksessa meno oli sekä myötä- että vasta-asetuksessa helpompaa. Oikeassa kierroksessa vasta-asetuksessa kääntäminen tuntui paikoin tihkaammalta. Huomasin jääväni siinä sisäohjaan kiinni, joten siitä löysäämällä ja ulkopohkeella paremmin kääntämällä ongelma helpottui hieman. Silti tämä kierros oli vähän vaikeampi. Kierolla tavalla tämä ilahdutti, sillä yleensä ongelmani ovat olleet yleensä aina siinä vasemmassa kierroksessa, joten kerrankin näin.
Seuraavaksi tulimme oikeassa kierroksessa suoran linjan (ratapiirroksen esteet 3 ja 2) parisen kertaa. Väli meni sujuvalla laukalla viidellä askeleella. Siinä ei ollut ongelmaa, ja kun Jetti liikkui hyvin, ei se jäänyt pällistelemään toisen esteen jälkeen tullutta aukkoa seinässä. Tämän jälkeen tulimme vasemmassa kierroksessa innariväleillä kavaletin, puomin ja kavaletin (1a-1c). Jetti keksi viurahtaa aina lyhyellä sivulla sisemmäs, mutta siitä huolimatta sain sen ohjattua tehtävälle loppujen lopuksi järkevästi. Tehtävä menikin lopulta parilla toistolla mukavasti. Kerran Jetti valitsi vastalaukan, mutta sain korjattua sen takaisin vasemmaksi lennosta.
Sitten tulimme lyhyemmän radan (ratapiirroksen esteet 1-4 ja 6a-6b). Ykköselle tie oli taas vähän jännä, kun Jetti näki päädyssä omiaan. Sain kuitenkin tuotua sen ensimmäiselle kavaletille, jolloin tehtävä sujui hyvin. Tie kakkoselle oli ihan ok, mutta hoputin vähän turhaan Jettiä eteen. Niinpä välin viides askel oli vähän lyhyempi, mutta kolmosenkin yli menimme hyvin. Neloselle Jetti kääntyi ihan hyvin, mutta laukka ei päässyt vaihtumaan hypyssä, yritin korjata sen, mutta Jetti päätti jäädä ristilaukkaan. Niinpä esteille 6a ja 6b eli askeleen välillä olleille kavaleteille tuli vähän huono lähestyminen, ja Jetti korjasi tilanteen vähän kiihdyttämällä. Mutta vaihtuipa laukka vasemmaksi toisella kavaletilla.
Luulin hyppelyiden olevan tässä, mutta opettaja komensikin minut vielä Repen selkään. Se oli päässyt vähän liirailemaan toisen kuskin kanssa, ja minun tehtävänä oli hoksauttaa sille, että esteistä kuuluu mennä yli, ei ohi. Tulimme ihan ensin ravissa pari kertaa ristikon ympyrällä, sitten laukassa. Repe pääsi liirailemaan ja pudottelemaan raville, kunnes sain ratsastettua sekä eteen että käännettyä enkä jäänyt tekemään vain toista. Hyppelimme myös suoran linjan, kavalettitehtävän sekä kokonaan neljän esteen radan eli numerot 1-4 ja 6a-6b. Kaikki laukat eivät vaihtuneet, vaan korjasin ne ravin kautta ja päästin vahingossa Repen livahtamaan kahdesta eri esteistä ohi, mutta lopulta viimeisellä radalla homma toimi. Repe meni sinne, minne piti ilman ongelmia. Itselle tuli hyvänä muistutuksena se, että ratsastaessa on osattava tehdä useampaa asiaa, mutta mitään ei kerralla, jotta ratsu ei hämmenny. Repen kanssa avain onnistumiseen on varmasti se, että sen saa ensiksi etenemään kunnolla. Sen jälkeen niin moni asia helpottuu. Oli kiva päästä hyppäämään Repellä toisen kerran, sillä tämä kerta oli aikaisempaa kertaa parempi. Kiittelin Repenkin hyväksi, sillä se oli yrittänyt läpi tunnin kovasti. Tästäpä tulikin hyvä tunti. Kaksi ratsua ja molempien kanssa onnistumisia. Etenkin Jetin kanssa hyppelyistä jäi niin hyvä fiilis, että tällä pärjää taas tovin.
Loppuun on taas aika toivottaa mitä ihaninta ja lämpöisintä joulua kaikille, niin teille kaksijalkaisille kuin nelijalkaisille kavereillemme!