maanantai 9. joulukuuta 2013

Takaisin kivaan perusmenoon

Maanantain Tallinmäen tunnille sain toppautua sopivasti, sillä pakkanen oli laskenut peräti -21 asteeseen. Kunnon kamppeilla keli ei onneksi haitannut, ja ratsukoita tunnilla olikin neljä. Vuorossa oli todella mukavasti puomitunti, joka tuli minulle ja Jetille tarpeeseen. Pukeutumiseni oli aika onnistunutta, sillä kylmä ei yllättänyt, päinvastoin. Keskellä tuntia tahtoi tulla vähän kuumakin.

Alkuverryttelyn menimme kaikissa askellajeissa. Ravissa piti muistaa keventää mahdollisimman matalasti välttäen turhaa työtä nousemalla liian korkeaan kevennykseen. Tähän pääsi sillä, jos kykeni olemaan keventämättä etureisiä käyttäen. Itselleni auttoi ajatus mahdollisimman passiivisesta omasta liikkeestä, jolloin Jetin askellus nosti minua sen sijaan, että nostin itse itseäni. Välillä tosin herpaannuin ja opettaja huomautti minun keventävän taas turhan isosti, mutta välillä saan taas ideasta kivasti kiinni. Laukassa vuorottelimme este- ja kevyen istunnan välillä. Kevyt istunta tuntui pitkästä aikaa tukevalta ja helpolta, mutta este- ja perusistunta jotenkin huojuvalta. En saanut istuntaa rauhoitettua, vaan tahdoin tahtomattanikin soutaa laukan tahdissa. Keskivartalon tuki taisi olla hukassa. Jetti kuitenkin liikkui kaikissa askellajeissa ihan mukavasti.

Puomeilla teimme ensin tehtäviä ravissa molemmista suunnista. Ensin suoralla linjalla olleita kolmea puomia tultiin kokonaan ravissa. Seuraavaksi keskimmäinen puomi ylitettiin käynnissä ja kaksi muuta ravissa. Lopuksi siirtymät ravista käyntiin tehtiin kummassakin välissä ylittäen puomit kuitenkin ravissa. Ravipuomit menivät mukavasti Jetin edetessä tasaisesti. Siirtymiset käyntiin pääsivät alussa vähän venymään, mutta kun muistin tehdä pyynnön ajoissa, siirtyi Jetti sopivassa kohdassa käyntiin ja ehti palata takaisin raviinkin ennen seuraavaa puomia.

Laukassa tulimme 14 metrin välein olleita puomeja hakien väliin tasaiset neljä askelta. Sain jopa vähän jarruttaa Jettiä, sillä se liikkui mukavasti itse. Opettaja muistutti rentouttamaan käsiä etenkin puomien aikana. Muistutuksen jälkeen onnistuin tässä ihan kivasti. Toisena tehtävänä ensimmäinen ja viimeinen puomi muutettiin kavaleteiksi. Tehtävänä oli mennä kavaletit normaalisti, mutta pyöräyttää keskimmäiselle puomille ympyrä, jossa käytiin hetki ravissa ennen kuin palattiin laukkaan. Ideana oli säilyttää kontrolli ja kyetä palaamaan ravisiirtymisen jälkeen takaisin samaan rytmiin. Välit piti siis edelleen päästä neljällä askeleella. Jetti oli menossa mukana, välillä vähän liikaakin, jolloin siirtymät vähän venyivät. Aina pääsimme silti raviin ja takaisin laukkaan. Toisena ongelmana oli ratsastamani kehnot tiet. Lopulta tajusin ratsastaa ympyrän vähän isompana, jolloin tie löytyi paremmin. Aiemmin olimme esittäneet myös muutamia ristilaukkoja, kun ponnistuspaikka kavaletille jäi kauas. Kun reitti ja eteneminen olivat molemmat tasapainoisesti kunnossa, saimme tultua tehtävän tasaisesti sujuen.

Loppuravissa tehtävänä oli ratsastaa hevoset vielä rennon pyöreiksi. Jetti oli lämmennyt tunnin tehtävistä kivasti ja liikkuikin aika helposti pyöreän tasaisena. Välillä unohdin tosin ratsastaa pohkeella, jolloin Jetti pääsi nousemaan hyvästä muodosta. Sen sai kuitenkin aina takaisin, kun otin pohkeeni hommiin ja pyörittelin vielä tarvittaessa ympyröitä. Tämä tunti oli kyllä niin kiva, vaikka mitään ihmeellistä ei tapahtunutkaan. Kivaksi tämän teki se, että meno oli pienen tauon jälkeen sitä samaa perusmeininkiä kuin yleensä. Asioista ei tarvinnut kinastella, Jetti ei liiraillut omille teilleen ja muutenkin taisimme puhua pitkästä aikaa suunnilleen samaa kieltä. Tätä oli odotettu!