Helveilyä näin sunnuntain kunniaksi. Tamma viihdytti minua heti laitumelta saakka, kun se ei halunnut antaa kiinni, vaan laiskasti hölkytteli karkuun, pysähtyi pienen ojan kohdalle ja hyvin jäykästä könysi itsensä siitä yli. Ei sitä voinut sanoa hyppäämiseksi hyvällä tahdollakaan. :) Tämä kenttähevosen taidonnäyte taisi viedä tammalta puhdin, sillä sen jälkeen se antoi ihan kiltisti kiinni.
Laahustimme sitten maneesille treenailemaan. Tamma oli hyvin laiska, joten humputtelin alkuun ravit ja lämpenemisen jälkeen parit kierrokset laukkaa. Kuvittelin saavani tamman viriteltyä sillä kuntoon, kun yleensä laukan jälkeen se on parhaimmillaan. No, ei tepsinyt tämä keino, joten valitsin treenattavaksi myötä- ja vasta-asetukset voltilla siirtäen takapäätä sisemmäs ja ulos.
Helvi oli aika jäykähkö alussa alkamaan millekään asetukselle. Lopulta se alkoi vähän vetreytyä, mutta jostain syystä en saanut sitä koko harjoituksen aikana tuntumalle. Liekö sillä ollut paikat sitten niin jumissa, ettei se enää kummemmin halunnut niitä koetella. Parhaiten tamma teki myötäasetuksen, jossa takapäätä tuotiin sisemmäs. Se onnistui kohtuullisen pienillä avuilla, joten olin ihan tyytyväinen. Sen sijaan vasta-asetuksesta takapään vienti ulommas oli hyvin tihkaista. Muutamia askelia sain aina kierroksella, joten olihan se tyhjää parempi.
Ravissa ja laukassa otin lisäyksiä. Laukka lähti aika kivasti, ravi vähemmän energisesti, mutta tuntuman puute vaivasi kovasti. Houkuttelin ja anelin, mutta ne eivät ei tepsineet tammaan. Ennen loppuraveja otin vielä pohkeenväistöä laukassa portaittain. Tässä tehtävässä Helvi keräsi pisteet kotiin. Pienellä pyynnöllä se harppoi aina muutaman askeleen pyydettyyn suuntaan ja suoristui sen jälkeen kivasti laukkaamaan eteenpäin. Kuski tosin olisi saanut vahtia asetuksen pysymistä laukan suunnassa paremmin, mutta hullaannuin liikaa onnistumisesta, joten siitä vähän miinuspisteitä. Tamma saa kaikki plussapisteet, sehän kuitenkin teki oikein.
Helvi täyttää 19 vuotta kolmen päivän päästä. Pitää muistaa torstaina rapsutella sitä vähän normaalia enemmän. Vanha rouva on kyllä joskus ikänsä tuntuinen, mutta onneksi sillä monesti pilkahtaa muistoja nuoruuden innosta, jolloin kaviot saavat ihan uutta vauhtia. Olisipa ollut kiva tuntea tamma jo sen ollessa nuorempi.
