lauantai 17. heinäkuuta 2010

Minä osasin jotain!

Lauantaitunti ja pollena hyvillä mielin vastaanotettu Jussi. Oli mukava päästä taas uudemman opettajan syyniin, sillä kuten jokainen opettaja, hän kiinnittää huomionsa eri asioihin kuin esimerkiksi viikko-opettaja. Tunnin aiheena oli pohkeenväistöä käynnissä, hieman harjoitusravissa istumista sekä suoralla uralla vastalaukkaa.

Pohkeenväistöt tehtiin pitkän sivun suuntaisesti ja kohtuullisen loivasti. Jussi teki väistöt aika kivasti ja pienillä avuilla, kunhan olin ensin saanut uskoteltua sille, että sisäohjan pidätteet tarkoittavat oikeasti hitaampaa vauhtia. Ongelmana oli välissä se, etteivät nuo pidätteet tahtoneet mennä läpi, jolloin Jussi lähti oikenemaan ja unohti väistön. Tarpeen vaatiessa otin sisäohjan pidätteiden lisäksi pari kopautusta sisäpohkeella, mikäli polle edelleen halusi karata. Tämä yhdistelmä näytti toimivan, ja Jussi malttoi jäädä väistämään hienosti. Opettaja kehotti ottamaan väistössä myös vaihtelua tempoon. Tässä kohtaa Jussi loisti aika kivasti. Ulkopohkeen koputtelulla ja ääniavuilla polle lähti harppomaan väistöä tasaisesti vähän nopeammin, ja kuski oli yllättäen hyvin tyytyväinen. Tästä nopeammasta väistöstä sain Jussin kuitenkin rauhoittumaan taas hitaampaan menoon, jonka seurauksena taisin vähän tykästyä tähän polleen kouluväännössä.

Harjoitusravissa tarkoituksena oli työstää omaa istuntaa ja saada hevosetkin kulkemaan rennosti tuntumalle. Istuntani oli ihan hukassa ja tunnuin vain pomppivan perunasäkkinä kyydissä. Huomasin myös, että etenkin harjoitusravissa jäin tuijottamaan hevosen niskaa, ihan kuin se olisi muka auttanut pysymään kyydissä. Sen sijaan väistöissä muistin ainakin joka kolmas kerta katsoa menosuuntaan niskan sijasta.

Vastalaukkatreeni lähti siitä, että katkaisimme lyhyen sivun ja väistätimme muutaman askeleen pitkää sivua kohti. Siitä sitten hyvästä kohdasta annoimme kyseiseen suuntaan nähden vastaisen laukan avut ja hurauttelimme loput pitkästä sivusta siinä askellajissa. Ennen kulmaa tuli pudottaa harjoitusraviin, pyöräyttää lyhyellä sivulla voltti, ottaa käyntiin ja toistaa sama toisen sivun kanssa. Vastalaukat onnistuivat Jussin kanssa oikein mainiosti. Olisikohan kerran tai kaksi noussut myötälaukka ja sekin johtui totta kai hätäisestä kuskista. Yritän aina pistää mutkat suoriksi, kun pitäisi varmasti jo tässä vaiheessa tajuta, ettei se ratsastaessa kannata. Ei aikanaan kouluväännössä. Esteillä saattaa hallitusti tuosta ajattelutavasta olla etua ainakin, jos kilpailee. Jussi oli virittynyt mukavasti muiden harjoitusten aikana työskentelyfiilareihin, jolloin parit väistöaskeleet menivät kevyesti sivulle ja laukka nousi pontevasti oikein. Opettaja kehaisi vielä, että Jussi näytti vastalaukoissa mukavan tasapainoiselta.

Tunnista jäi todella mukava olo. Yleensä olen säheltänyt ja koheltanut uuden opettajan tunneilla niin, että olen alkanut jo pelätä, että hän ehdottelee vähän helpompaa tuntia. Nyt kuitenkin tuntui, että ohjat olivat hyppysissäni, ja polle vieläpä kuunteli niitä. Siksi rohkenin kysellä, josko saisin Jussin huomiselle ottamalleni ekstratunnille. Pitää toivoa, että opettaja muistaa toiveen. Jussista tuntuu nimittäin kuoriutuvan aika kiva koulupolle.