Pilvisen ja sateisen perjantain kunniaksi otin ekstratunnin. Sattuikin aika kiva tunti, sillä perumisia oli paljon ja lopulta kenttää kiersi vain kaksi ratsukkoa lisäkseni. Pollenani oli Jussi, ja treeniaiheena oli vähän koulua ja vähän puomeja.
Kouluvääntö oli jo monelta aikaisemmalta kerralta tuttua pohkeenväistöä lävistäjällä käynnissä ja ravissa. Jussi teki tämän treenin aika kivasti, mutta opettaja kehotti ratsatsamaan lävistäjän lopusta alkaneen lyhyen sivun tarkemmin taivuttaen ja ajatellen puoliympyrää. Tehtävän ainaka Jussi loksahti aina välissä oikein hyvin tuntumalle pyöreäksi, mutta katosi sieltä myös aika nopeasti. Olisi ollut kiva saada muistiin ne asiat, jotka noina hetkinä tein, jotta olisin voinut toistaa ne.
Sitten treeni vaihdettiin siirtymiin. Ensin ravista käyntiin, seis ja peruutus ja takaisin raviin, sitten laukasta pian seis ja peruutus, josta taas pian laukka. Siirtymät alas eivät menneet Jussin kanssa kovin näppärästi ja peruuttamisestakin herra otti vähän nokkiinsa ja kiemurteli oman mielensä mukaan. Mutta kun sain pidettyä peruutuksen suorassa, nosti Jussi aika mukavasti laukan. Varmaankin istuntaa vielä enemmän jämäköittämällä ja huolellisella valmistelulla olisin saanut parempi pysähdyksiä laukasta, mutta kuten Pudasjärven leirinkin opettaja sanoi, tahdon tehdä siirtymät vähän puolihuolimattomasti. Enemmän tarkkuutta siis tähänkin, kiitos.
Lopuksi hurauttelimme parit puomit laukassa. Ensin oli ympyrä, johon oli ripoteltu kolme puomia kohtuullisen lähelle toisiaan. Tässä oli tarkoitus saada hevonen pitämään sama tahti ja ylittämään puomit keskeltä. Meillä meni Jussin kanssa muutoin hyvin, mutta polle tahtoi pudotella hyvin helposti raville ja vielä huipuksi vaihtaa väärän laukan. Kunhan kuski muisti keskittyä ja ajatella kierroksen suuntaisesti vielä puomeillakin sekä säätää sopivan laukan hyvissä ajoin ennen puomeja, meni Jussi-herra oikein nätisti tehtävän.
Lopuksi opettaja asetti kaksi kavalettiä, joilla oli tarkotus saada laukat vaihtumaan. Ensimmäistä kavalettia kohti tultiin oikeassa laukassa ja tarkoituksena oli saada vaihdettua vasen laukka. Siitä jatkettiin toista kavalettia kohti ja siitä luonnollisesti pyrittiin saamaan laukka takaisin oikeaksi. Oma mokani oli se, että annoin laukan hyytyä kaarteissa, jolloin jouduin taas hoputtamaan liian lähellä puomia. Eli toisin sanoen häiritsen hevosta alueella, jolla sen olisi pitänyt saada tehdä oma hommansa. Laukat vaihtuivat kuitenkin pariin kertaan, mutta parit kerrat vain etupää hevosesta muisti vaihtaa, kun taas takapää jäi vanhaan laukkaan. Vahdoin ristilaukan pois ravin kautta, mutta tunnin jälkeen tiedustelin opettajalta oikeaa tapaa. Hän tuumasi itse mieluummin ottavansa ristilaukan pois siinä laukassa koputellen ulkopohkeella, joten ehkä kokeilen tätä ensi kerralla. Nyt olin vain hämmennyksissä enkä tiennyt, millä keinolla ristilaukan saa pois.
Oli kyllä erinomaisen mukavaa olla vähällä porukalla tunnilla. Näin ehti tekemään paljon enemmän ja sai sitä huomiotakin opettajalta runsaammin. Rustasin itseni myös sunnuntain tunnille ekstrana, jotta tottuisin taas uudemman opettajan ohjaukseen. Niin ja pitäähän sitä joskus aina ratsastella neljä päivää putkeen, eikös?
