Perjantaina oli vuorossa kotikoulukisat. Järkeilin itseni Paven kanssa vain yhteen luokkaan, K.N. Specialiin. Yhteisverryttely mentiin maneesissa, ja sitä ennen ehdin kävellä Paven kanssa ulkona. Verryttelyssä yritin lähinnä saada Paven etenemään tasaisesti ja riittävästi. Pave oli sinällään kuulolla, mutta en saanut siitä ihan tehoja irti. Ohjelmasta testasin muutamat voltit ja siirtymiset ylös- ja alaspäin. Voltit olivat ihan ok, mutta siirtymiset alaspäin odotetusti hankalia. Pave jännittyi niissä, jolloin siirtymiset ravista käyntiin ja käynnistä pysähdyksiin tulivat kättä vasten ja venyen. Laukkaa otin verryttelyssä aika vähän, mutta se toimi molempiin suuntiin kohtuullisesti.
Radalle lähdin hieman hätäisesti heti lähtömerkin jälkeen. Pave ei ravannut kovin tasaisesti, jolloin keskihalkaisijalla tuli pari tahtirikkoa. Osuimme kuitenkin linjalle ja saimme esitettyä tervehdyksen. Numeroksi 6,5. Ensimmäinen loiva kiemura meni kohtuullisesti. Numeroksi 7. Lävistäjälle tehdyn keskiravin otin varovaisesti, sillä rikot siinä olivat liian mahdollisia. Varovaisuus aiheutti tietysti sen, ettei ero harjoitusraviin ollut kummoinen. Numeroksi silti 6,5. Kymmenen metrin voltti meni kuvioltaan ihan hyvin, numeroksi 6,5. Toinen loiva kiemura meni myös asiallisesti, numeroksi 7. Toiselle lävistäjälle tehty kolmen askeleen käyntisiirtymä tuli meiksi kohtalaisesti, mutta kehtasin mennä hukkaamaan siinä jalustimen. Niinpä käynti vähän venyi ennen kuin pääsimme raviin. Numeroksi silti 6,5. Kymmenen metrin voltti vasemmalle meni tieltään taas ihan hyvin, mutta vähän vaisusti. Numeroksi 7.
Toinen käyntisiirtymä tuli myös kohtuullisesti, ja Pave käveli ihan hyvin. Numeroksi 7. Saimme pysähdyttyä pisteessä, ja maltoin seistä tavallista paremmin. Loput käyntipätkästä ja siirtyminen raviin menivät asiallisesti. Numeroksi 6,5. Oikea laukka nousi hieman hitaasti. Numeroksi 6. Pääty-ympyrä meni kuitenkin hyvin. Numeroksi 7. Lävistäjä meni aika mukavasti liki loppuun saakka. Numeroksi 7. Pave jäi sen jälkeen vähän jännittyneeksi ja yrittikin tarjota laukkaa jo ennen kuin olimme oikeassa kohdassa. Laukan nostin lopulta itsekin hieman ennakoidan ja hitusen ennen I:tä. Numeroksi 5,5. Pääty-ympyrä meni ensimmäisen tapaan eli asiallisesti. Numeroksi 7. Lävistäjä meni myös ilman kummempia ongelmia. Numeroksi 7. Lävistäjän lopussa pääsimme meiksi yllättävän vähillä raviaskelilla käyntiin, toki askelia oli arvostelua ajatellen aivan liikaa. Numeroksi 5. Siirtymisen jälkeen yritin vain istua hiljaa, jotta Pave ei enää tekisi rikkoja. Käynti oli tämän seurauksena hieman hyytynyttä, mutta pääsimme linjalle ja lopputervehdykseen. Siitä numeroksi vielä 6,5.
Sellainen kisarata. Suorituksen jälkeen mieltä toki kaiversi muutaman hetken ajan epätasaiset kohdat, mutta aika nopeasti aloin muistaa myös hyviä asioita, kuten teiden seuraamisen ja laukkalävistäjät. Tauko vissiin on tosiaan tehnyt meille hyvää. Kisat kehtasivat toki jännittää, mutta pahimmat suorituspaineet eivät iskeneet päälle.
Tuomarin terveiset suorituksestamme olivat seuraavat: "Hienoa Anne! Ratsastit keskittyneesti ja itsevarmasti alusta loppuun! Hiukan lisää aktiivisuutta > kuolaintuki kevyemmäksi, mutta kokonaisuus siisti!" Kiltillä arvostelulla saimme pisteitä 165,5 eli prosenteissa peräti 66,2, huh! Mutta niitäkin enemmän ilahdutti tuomarin positiiviset kommentit itsevarmuudesta. Radalla osasin ottaa tehtävän kerrallaan enkä jäänyt miettimään menneitä. Suoritukseemme olisin itsekin toivonut vähän enemmän energiaa ja pontevuutta, niin Pave olisi ehkä kantanut itsensä edestä paremmin. Minäkin olisin saanut kantaa itseni paremmin. Nyt etenkin käsien kantaminen jäi ihan paitsioon ja muutenkin olisi pitänyt istua vähän jämäkämmin. Vaan onpahan taas asioita sille kuuluisalle treenilistalle laitettavaksi. Loppujen lopuksi sijoituksemme 16 ratsukon luokassa oli yllättäen neljäs. Kaikkea sitä!
Videosta kiitos Lauralle!