Maanantaina päätin tuplaheppailla lähestyvän hepattoman loman takia. Ensimmäisellä tunnilla oli koulua, ja ratsukseni sain saikulta palaavan Paven. Ratsukoita tunnilla oli yhteensä kuusi, ja pääsimme treenaamaan pohkeenväistöjä.
Alkuverryttelyssä teimme käynnissä parit testipohkeenväistöt etuosan uralla pitäen ja siitä takaosan sisemmäs väistättäen. Sitten siirryimmekin jo raviin ja yritimme keskiympyrällä väistättää hevosen takaosaa parin askeleen ajaksi ulommas. Parit käyntipohkeenväistöt uraa myöten olivat odotetusti nihkeitä, mutta saimme Paven kanssa otettua muutamia väistöaskeliakin. Ravissa takaosan väistättäminen ympyrällä ulommas oli hankalaa. En saanut etuosaan otetta, jolloin takaosaankaan ei ollut paljon vaikuttamista.
Sitten siirryimmekin jo tahkoamaan väistöjä enemmän. Teimme väistöt alkuverryttelyn tapaan eli etuosan uralla pitäen ja siitä takaosan vähän sisemmäs väistättäen. Aloitimme molemmissa suunnissa käynnissä, mutta siirryimme aika pian raviin. Käynnissä sain hommaan jotain järkeä. Siinä oli aikaa miettiä palasia ja ennen kaikkea napata Paven etuosa hallintaan. Pave kun olisi mielellään punkenut lapa edelle väistöstä karkuun. Saimme kuitenkin aina välillä yhteisymmärryksestä kiinni ja sen myötä tunnistettavia väistöaskeleita. Ravissa homma oli yhtä hirveilyä jälleen kerran. Ennen väistötehtävää Pave ravasi ihan kohtuullisen tasaisesti, mutta muuttui tehtävän alkaessa taikaiskusta hirveksi. En saanut etuosasta otetta, joten takaosan kontrollista saattoi vain haaveilla. Roikuin vieläpä harmillisesti molemmissa ohjissa kiinni enkä osannut antaa kummallakaan oikein myöten. Soppa oli valmis. En kuitenkaan alkanut kiukutella, vaan nollasin tilannetta palaamalla aina käyntiväistöihin. Niissä löytyi aina muutamia hyviä askeleita, jolloin kokeilin taas ravia. Lopulta saimme ravissakin oikeassa kierroksessa muutamia vahvasti sinnepäin menneitä väistöjä, mikä oli hyvä juttu.
Tunti hurahti näiden väistöjen parissa tehokkaasti. Loppuun ehdimme ottaa molempiin suuntiin vähän laukkaa ilman kummempaa tehtävää. Laukkasin molempiin suuntiin ensin kevyessä istunnassa, kunnes opettajan ohjeesta istuin alas ja hain vielä siinä hyvää laukkaa. Pave laukkasikin sangen mainiosti. Meno oli pontevaa, joten lepopäivistä oli kertynyt hyvää energiaa. Tunti päättyikin laukan ansiosta sangen hyvään mieleen, vaikka raviväistöt olivatkin melkoista hirveilyä. Onneksi saimme palasia käynnissä hetkittäin kohdilleen, joten ajatukset ovat oikeaan suuntaan. Nyt täytyy vain alkaa jalostaa niitä toimimaan myös muissa askellajeissa kuin käynnissä.
