Lauantaina kävin ratsastamassa itsenäisen tunnin. Ratsua en toivonut etukäteen, vaan arpajaisten tulos oli Masa. Mikäpä siinä. Treeniaiheiksi valitsin asetukset sekä avo- ja sulkutaivutusten kaltaisen jumpan.
Masa peilasi hyvin istuntani vinouksia. Oikeassa kierroksessa se asettui liki itsestään, ja vasemmassa kierroksessa töitä sai tehdä vähän enemmän. Kovin jäykältä se ei siinäkään kierroksessa tuntunut, mutta jäi helposti kenottamaan oikealle. Asetuksia hakiessani pyörittelin ympyröitä sekä kolmikaarisia kiemurauria käynnissä ja ravissa. Yritin muistaa pitää molemmissa, mutta erityisesti vasemmassa kierroksessa ulko-ohjan tuntumalla. Jätän ulko-ohjan nimittäin helposti paitsioon, kun keskityn hakemaan sisäohjalla asetusta. Ulko-ohjan muistaminen auttoi hyvin. Oikeassa kierroksessa sain sillä suoristettua Masaa, vasemmassa kierroksessa puolestaan ulko-ohjan tuki esti Masan pullahtamisen vain kaulasta mutkalle asetuksen samalla unohtuessa. Asetukset alkoivat löytyä molempiin suuntiin, minkä seurauksena Masa rentoutui hyvin.
Avo- ja sulkutaivutuksen kaltaisia pätkiä tein niin keskihalkaisijalla kuin pitkillä sivuilla käynnissä. Alussa Masa tuntui lukevan kaikki sekalaiset ajatukseni ja tarjosi melkoisen vääntäytymistä vaikka mihin asentoon. Niinpä sainkin aloittaa homman sillä, että pyysin Masaa odottamaan, että kertoisin sille tehtävän. Avotaivutuksen kaltaiset olivat tänään hankalampia. Etuosaa siirrettäessä takaosa yritti aina tulla mukana. Onneksi käynnissä oli hyvin aikaa siirrellä palasia kohdilleen. Sulkutaivutuksen kaltaisissa pyrin kiinnittämään enemmän huomiota etuosaan, jotta se ei haahuillut missä sattuu. Masan kanssa sulkutaivutuksen kaltaiset pätkät olivat aika tasaisia molempiin suuntiin. Avotaivutuksen kaltaiset puolestaan tuntuivat vähän hankalilta molempiin suuntiin, mutta muutamia oikeita askelia mahtui niihinkin mukaan.
Laukassa työstin Masaa keskiympyrällä. Ainoa tavoite oli saada se asettumaan molemmissa kierroksissa sekä laukkaamaan kohtuullisesti. Tässä sain erityisesti muistaa istua itse hiljaa enkä lähteä "avittamaan" Masan laukkaamista soutamalla satulassa. Masaa sai nohitella vähän tarmokkaampaan menoon, ja yllättävän hyvin maltoin pitää ylävartalon paikoillaan. Pohkeet ja raippa toimivat istunnalla heilumisen sijaan paljon paremmin. Varsinaisesti pontevaa laukkaa en Masasta saanut irti, mutta selvästi laukka parani kierrosten myötä. Kivointa oli huomata se, kuinka hiljaa istuminen auttoi hevosta laukkaamaan paremmin.
Loppuravissa Masalla oli jo vähän pontevuuttakin mukana. Keskityin edelleen istumaan hiljaa, jotta en lähtenyt varmistelemaan ja tuuppaamaan. Masa ravasi asiallisesti ja rennosti, jolloin hiljalleen annoin sen venyttää ohjan perässä eteen ja alas. Vaikka Masa ei minun kanssani mikään energiapakkaus tai liikeihme olekaan, on se mukavan tunnollinen. Läpi tunnin se myös pysyi aika pehmeänä ja rentona, jolloin ratsastaminen tuntui mukavan vaivattomalta. Olen taas alkanut pitää itsenäisistä tunneista. Tykkään siitä, kuinka rauhallisesti osaan silloin ottaa asiat. Kivaa on myös huomata se, kuinka mahdollisia pulmia osaa ainakin teorian tasolla ratkaista. Jotain sitä on siis opetustunneilla tullut opittuakin.
