Pienen jouluratsastustauon jälkeen piti torstaina tietysti päästä jo tallille. Koska tunneilla oli väljempää, nappasin samalle päivälle kaksi hevosta ratsastettavaksi itsenäisesti. Ensimmäisen tunnin menin Pavella pitkästä aikaa itsenäisesti puomeja tahkoten. Laitoin maneesiin suoran linjan, kaarevan linjan sekä yksittäisen puomin siten, että sitä saattoi tulla ympyrällä suoran linjan puomin kanssa.
Ravissa haeskelin puomeilla ensin tiet kuntoon. Suora ja kaareva linja menivät ihan hyvin. Suoran linjan puomilta yksittäiselle puomille pääsi ympyrän kaarella, kunhan muisti kääntää riittävästi. Pyörittelin sitten ympyröitä näiden kahden puomin yli tasaista ravia sekä tietä hakien. Nämä löytyivät hyvin, kun sain otettua Paven ulkopuolen ensin haltuun, jotta saimme tultua ympyrät täsmällisemmin. Suoralla ja kaarevalla linjalla näki mukavasti myös sen, pysyikö ravi tasaisena vai ei. Pave alkoi vähän innostua puomeista, jolloin se hieman kiihdytti ravia niitä kohti. Sain vähän toppuutella sitä, jotta linjat menivät tasaisessa ravissa ilman salakavalaa kiirehtimistä.
Laukassa jatkoin samoilla kuvioilla eli tulin suoraa ja kaarevaa linjaa sekä pyöräyttelin välillä ympyröitä kahden puomin yli. Laukassa Pave innostui puomeista vielä hieman lisää, jolloin sain taas vähän toppuutella sitä. Yritin kuitenkin olla hukkaamatta sen hyvää energiaa. Ympyröillä Paven sai malttamaan ihan mukavasti. Tiessä oli kuitenkin hieman hakemista, mutta lopulta kahden puomin väli ympyrällä meni neljällä askeleella ihan hyvin. Tosin hieman tilaa puomien ulkoreunasta hakien. Kaarevalla linjalla tietä piti taas hakea vähän puomien ulkoreunasta, jolloin kuusi askelta oli ihan hyvä. Suoralla linjalla säätelin laukkaa sen verran, että tulimme sitä neljällä ja kolmella askeleella.
Loppuravissa annoin Paven venyttää ohjan perässä eteen ja alas. Olipa kiva mennä puomeja itsenäisesti. Niiden avulla huomaan tarkemmin ratsastamani tiet sekä etenemisen tasaisuuden. Tunti meni aika laukkapainotteiseksi, ja Pavelle tuli vähän jopa hiki. Tulipahan treenattua kerrankin kunnolla! Puomitehtävillä en ala nyhrätä samalla tavalla kuin ihan sileän ratsastuksessa, mikä auttoi pitämään tunnin mukavan rentona. Puomeja voisin tahkota enemmänkin ja treenata muun muassa hyviä lähestymisiä ilman pelkoa rimakammosta.