Maanantain tunnilla oli luvassa puomeja ja kavaletteja. Ratsukseni sain Ekin ja tunnin jaoin viiden muun ratsukon kanssa. Päätin ottaa tunnin hyvällä tavalla odotuksettomasti. Ekin kanssa kun en ole niin paljon treenaillut, että osaisin ennakoida tunnin sujumista tai asettaa suurempia tavoitteita.
Teimme ensin vähän siirtymisiä niin käynnistä pysähdyksiin kuin käynnin ja ravin välillä. Siirtymiset niin alas- kuin ylöspäin olivat hieman hitaita. Pysähdyksissä Eki vähän vitkasteli ja yritti lähteä liian aikaisin liikkeelle. Toistojen myötä se kuitenkin jäi odottamaan hyvin. Siirtymiset ravista käyntiin tulivat kuitenkin aika pehmeästi, ja käynti lähti rullaamaan siirtymisen jälkeen kohtuullisesti. Siirtymisissä ylöspäin olisin saanut herätellä Ekin paremmin. Sinällään se lähti tekemään siirtymistä, mutta aavistuksen pohdiskellen.
Siirtymistreenin jälkeen siirryimme tahkoamaan kolmea puomia, jotka olivat kulmassa ympyrän kaarella. Tulimme niitä ensin ravissa molemmista suunnista. Eki ravasi ihan kohtuullisesti ja pääsi ongelmitta puomit aika keskeltä. Vasemmassa kierroksessa en saanut asetusta niin läpi enkä ulkopuolta haltuun, vaan Eki pääsi hieman valumaan ulos. Oikeassa kierroksessa se taas luonnollisesti painoi hieman sisälle. Ei kuitenkaan kovin pahasti. Lisäsimme tehtävään laukkaa puomien jälkeen. Ekin laukka oli sangen rauhallista, mutta yritin olla häseltämättä itse. Laukan jälkeen ravi rullasi mukavasti, jolloin puomeilla Ekiä sai jopa vähän pidättää.
Sitten tulimme samat puomit laukassa. Oikeassa laukassa askel ei venynyt aivan niin hyvin, mutta vasemmassa laukassa Eki venytti hienosti ja ennen kaikkea helposti puomeilla. Oli kiva tuntea satulaan, kuinka hevosen askel piteni ilman kiirehtimistä. Eikä Ekiä tarvinnut tässä laukassa edes nohitella, vaan se hoiti homman aivan itse. Oikeassa laukassa meno oli hieman vähemmän sujuvaa, joten autoin Ekiä ratsastamalla puomit vähän sisempää sen sijaan, että olisimme tulleet ne aivan keskeltä.
Tunnin lopuksi hurauttelimme vielä puomien, kavaletin ja pienen pystyn radan kahdesti. Matkaan lähdimme vasemmassa laukassa ja tulimme samat puomit kuin aluksi. Nyt niitä tosin oli vain kaksi ja niiden väliin meni yksi askel. Siitä jatkoimme uralla käyden kulmassa olleen kavaletin yli. Siitä taas ylitimme lävistäjällä olleen pienen pystyn, yritimme napata oikean laukan ja tulla alun puomit toisesta suunnasta. Niiden jälkeen jatkoimme vielä saman kavaletin toisesta suunnasta sekä kolmannen kerran ne samat puomit. Molemmilla kierroksilla Eki laukkasi tosi mukavasti. Maltoin istua ja tukea pohkeella, jolloin Eki sai laukata rauhassa enkä häirinnyt sitä. Niinpä se hurautteli puomit ja kavaletin hyvin. Tie lävistäjäpystyltä puomeille oli meille hankalin paikka. En hoksinut käyttää tilaa riittävän hyvin hyödyksi ja hypätä pystyä vähän vinoon. Niinpä puomit tulivat nopeasti pystyn jälkeen vastaan emmekä osuneet niille kovin mairettelevasti. Saimme kuitenkin aina ryhdistäydyttyä niiden jälkeen, jolloin tehtävän loppuosa kavaletilta puomeille meni taas hyvin. Suorituksissa kivaa oli sopiva vaivattomuus ja oma odottamiseni. En alkanut hötkyillä, vaan Eki sai tehdä osuutensa rauhassa ja hyvin.
Loppuravissa humputtelin vielä hetken molempiin suuntiin. Eki ravasi asiallisesti, ja tunnin saikin päättää varsin hyviin fiiliksiin. Jotenkin tällainen odotukseton tunti toimi. Kun en maalaillut seinille etukäteen hattaroita tai piruja, osasin mennä sopivan rennolla mielellä. Kun en pingota, sujuu moni tavallinen asia sata kertaa helpommin. Eki oli tänään tosi kiva. Yllätyin jopa hieman siitä, kuinka rennon sujuvasti se laukkaili menemään. Kiva hevonen, kiva tunti ja kivat tehtävät. Tällainen yhdistelmä sopii minulle oikein hyvin.
