Tiistaina oli Pian estetunnin vuoro. Ratsunani oli Pave ja jaoin tunnin kolmen muun ratsukon kanssa. Alkuverryttelyn tein itsenäisesti. Otin vähän reippaammat laukkapätkät pitkille sivuille sekä ratsastin pari kolmikaarista kiemurauraa ja vaihdoin laukat suoristuskohdissa mahdollisimman nopeasti ravin kautta. Pave oli mukavasti kuulolla, vaikka kuten aina, olisimme saaneet olla pontevampia.
Kirjoituslaiskuuksissa skippaan yksittäiset tehtävät lyhyellä selostuksella. Ennen rataa hyppäsimme yksittäistä pystyä sekä kahta pystyä ympyrällä samalla tehtävällä. Sen lisäksi tulimme keskihalkaisijalla ollutta pystyä kahdeksikolla vinoilla lähestymisillä. Otimme myös muutaman kerran hyppyjä jumppasarjalle, jossa oli puomi, kaksi ristikkoa sekä okseri. Näillä tehtävillä pääsimme kaikesta kerralla yli, vaikka alussa ponnistuspaikat olivat hieman hukassa. Pave kuitenkin hyppäsi kaiken mukisematta ja vaihtoi jopa laukat vinohypyissä hienosti. Jumppasarjalla vaivasi ponnistuspaikan katoaminen, mutta niin vain pääsimme siitäkin aina yli.
Tehtävien jälkeen tulimme kaksi rataa. Ensimmäisenä tulimme aiemmalta tehtävältä tutun jumppasarjan, jolta jatkoimme ympyrän kaarella olleille kahdelle pystylle. Siitä matka jatkui muurilaatikon ja pystyn kahden askeleen sarjalle, josta taasen oli neljän askeleen kaareva linja okserille. Toinen rata oli muuten sama, mutta siihen lisättiin vielä keskihalkaisijalla ollut pysty vinohypyin molemmista suunnista. Estekorkeus pysyi meille omasta toiveestani mukavuusalueella noin 80 sentissä.
Molemmilla radoilla jumppasarja oli haastavin. Jotenkin emme päässeet sille riittävän napakasti, jolloin se meni vähän haparoiden. Ensimmäisellä radalla jatkoimme jumppasarjalta ympyrän kaaren pystyille vastalaukassa, kun en ollut saanut Pavea vaihtamaan laukkaa hypyssä. Toisella radalla keskityin viimein kunnolla, ja Pave sai napattua jumppasarjan okserilla toivotun oikean laukan. Ympyrän kaarella olleet pystyt menivät ihan ok, ja niiden välin pääsimme aina kolmella askeleella. Niiltä muurille taisimme tulla seitsemällä askeleella ihan asiallisesti. Kahden askeleen sarja meni ihan hyvin, ja tajusin molemmilla radoilla ottaa sarjan b-osan jälkeen Pavea vähän kiinni, jotta neljä askelta sopi hyvin kaarevan tien lähestymisessä okserille. Radasta sujuvin kohta olikin juuri tämä kaareva tie sarjan b-osalta okserille. Pave kuunteli siinä aina hyvin, jolloin tie oli helppo ratsastaa asiallisesti, ja ponnistuspaikka tuli periaatteessa ilmaiseksi. Toisen radan vinohypyt menivät ihan ok, ja Pave vaihtoi laukat hyvin.
Tämän tunnin suurin riemu oli se, ettemme menneet mistään esteestä kertaakaan ohi. Jee! Kaikkea sitä pitää riemuita, mutta toisaalta se on sallittua. Olemmehan pujotelleet hyppytunneilla aivan liikaa viime aikoina. Menimme paikoin vähän turhankin rauhassa, mutta toisaalta siinä mielentilassa Pave ei ajattele liikaa. Varmaan sen takia pääsimmekin esteistä yli, kun Pave meni vähän uneliaasti turhia miettimättä ja hyppäsi aina eteen tulleen esteen. Otimme ainakin yhden puomin tunnin aikana mukaamme, mutta sitä en jaksanut jäädä murehtimaan. Sinällään menossamme oli jonkinlaista varmuutta, vaikka ei nyt sitä energisyyttä. Tällä tunnilla ehdin kuitenkin ratsastaa tehtävät keskittyneemmin ja sain vaikutettua Paveen vähän rauhallisemmin. Kunhan saan vielä yhdistettyä sopivan rentouden rullaavaan laukkaan, niin olemme taas askeleen pidemmällä.
