Perjantaina oli Artsin koulutunnin vuoro. Ratsunani oli Pave ja jaoin tunnin kolmen ratsukon kanssa. Menimme tällä kertaa maneesissa. Hyvinhän sinne vielä mahtui, vaikka olemmekin jo päässeet ison kentän makuun. Tänään pääpaino oli myötä- ja vasta-asetuksissa. Alkuverryttelyssä kävimme kaikki askellajit läpi ja pyörittelimme samalla pääty-ympyröitä. Pave liikkui ihan hyvin ja hakeutui tuntumalle kivasti. Ympyröillä oikea kierros sujui, mutta vasen kierros takkusi. Asetus ei mennyt läpi, taivutuksesta puhumattakaan. Tunnin treeniaihe tuli siis tarpeeseen. Laukkaa otimme verryttelyssä lyhyesti eikä se ehtinyt juuri alkaa rullata.
Sitten siirryimmekin ravikuviolle, jota tahkosimme valtaosan tunnista. Pyöräytimme pitkät sivut aloittaviin kulmiin noin kymmenen metrin voltit myötäasetuksessa. Voltin jälkeen jatkoimme pitkälle sivulle, jossa haimme vasta-asetukset. Pitkän sivun päättävän kulman ratsastimmekin taas myötäasetuksessa. Tulimme myös kierrosten päätteeksi muutamia kertoja keskihalkaisijaa tehden myös sillä vasta-asetuksen ennen kuin suoristimme ja valmistelimme kulman myötäasetuksella. Keskihalkaisijan avulla vaihdoimme myös suuntaa. Tällöin vasta-asetus muuttuikin luontevasti myötäasetukseksi.
Asetukset oikealle sujuivat odotetusti helpommin kuin vasemmalle. Tehtävä oli kuitenkin näppärä, sillä samassa kierroksessa pääsi treenaamaan molempia asetuksia. Kulmiin pyöräytetyillä volteilla sain molemmissa suunnissa olla tarkka kääntämisen kanssa, jotta voltti pysyi noin kymmenen metrin kokoisena eikä venähtänyt liikaa. Etenkin vasemmassa kierroksessa volteilla sai olla tarkkana kääntämässä Pavea. Muuten se helposti haki tilaa suurentamalla volttia. Pitkien sivujen aikana tehdyt vasta-asetukset menivät molempiin suuntiin ihan asiallisesti. Yritin kovasti pohtia, miten saisin notkistettua Paven asettumaan paremmin vasemmalle myös volteilla. Viisastumista ei tullut vieläkään, mutta toistot paransivat menoa onneksi. Silti hyvin hetkien väliin mahtui monia kulmia ja voltteja ilman rehellistä asettumista vasemmalle.
Tunnin viimeisenä tehtävänä jakauduimme kahdelle pääty-ympyrälle, josta puolet tulimme ravissa, puolet laukassa. Laukka nostettiin pääty-ympyrän avoimelta puolelta ravista. Puolikkaan ympyrän jälkeen siirryttiin takaisin raviin ja haettiin se ensin kuntoon, jonka jälkeen mentiin vielä pätkä vasta-asetusta ennen kuin piti jo palata myötäasetukseen ja valmistella uusi laukannosto. Vasen laukka ei lähtenyt tänään pyörimään nimeksikään. Saimme pari kohtuullista nostoa, mutta Pave myös alkoi heti ensimmäisen kierroksen jälkeen ennakoida nostoa ja kipittää sitä kohti. Itse laukka oli hyvin kulmikasta, ja Pave jopa pudotteli raville, jos unohdin ylläpitää laukkaa. Siirtymiset alaspäin olivat odotetusti töksähtäviä, ja ravi aika kiireistä sen jälkeen. Oli kuitenkin kiva huomata, että ravin vasta-asetuksissa Pave malttoi paremmin. Oikea laukka pyöri onneksi ihan hyvin, ja saimme siihen suuntaan parit aika kivatkin nostot. Pave toki pyrki ennakoimaan tähänkin suuntaan, ja opettaja neuvoi istumaan tiiviisti ja ratsastamaan jokaisen askeleen ajatuksella. Eli vaikka Pave vähän hätiköi, minun piti pitää ajatukset ravissa ja ratsastaa Pavea siinä askellajissa pysymään kuulolla. Pieni jämäköityminen auttoikin, ja sen ansiosta tuli mukavia nostoja. Puolikkaan ympyrän aikana sain myös laukassa Paveen kivasti otetta. Siirtymiset alaspäin olivat tässäkin suunnassa aika onnettomia, niitä haluaisinkin treenata kunnolla ajatuksen kanssa.
Loppuravissa haettiin vielä hyvää etenemistä. Pavea sai vähän nohitella, mutta jaksoi se vielä väläytellä kivoja hetkiä. Tämän tunnin ehdoton onnistuminen oli kohtuullisen tasainen tuntuma. Pave pysyi pitkälti mukavasti kuolaimella eikä pilkkinyt yhtään niin pahasti kuin joskus. Toki mukaan mahtui vähän hirveilyäkin, mutta kokonaisuudessaan menimme aika tasaisesti. Takajalkoja pitää vain saada paremmin töihin. Kuten opettaja sanoikin, tuppaan vähän tyytymään siihen, että kunhan Pave on edestä hyvä. Mutta nyt kun tasaisuus alkaa olla paremmin hallussa, voi alkaa keskittyä muihinkin asioihin, kuten juuri niihin takajalkoihin. Siinäpä minulle, hevosen etuosaan ihastuneelle, hyvää haastetta.
