perjantai 22. huhtikuuta 2016

Vaihtoja – vaikka sitten suunnitelmien

Perjantaina piti taas saada tuplaheppailla. Niinpä päivä alkoi itsenäisellä tunnilla, jolla ratsunani oli nyt kolmatta kertaa Nakke. Päässäni ei pyörinyt mitään kunnon treenisuunnitelmaa, joten päädyin sitten humputtelemaan pitkälti perusratsastuksen parissa. Tunnin suunnittelemattomuus johti sitten siihen, että hurruuttelimme Naken kanssa vakionopeudensäätimen kanssa menemään. Nakke puksutti tasaisesti menemään, ja minä istuin pyörittelemässä rattia. Ihanan helppoa ja mutkatonta. 

Humputtelun lisäksi menimme näön vuoksi muutamia käyntiväistöjä ja loivia kiemuroita, ehkä jopa volttejakin. Hyvin huolettomasti kuitenkin kaikkia, joten kummempaa raportoitavaa niistä ei ole. Tällä tunnilla tajusin kuitenkin taas suoristamisen merkityksen. Oikeassa kierroksessa Nakke tuntui yliasettuvan hyvin helposti, jos en muistanut ulko-ohjan tukea. Saman ajatuksen sai toki pitää mielessä myös vasemmassa kierroksessa. Tunnin aikana saimme muutamia pyöreämpiä hetkiä ravissa, kun sain Naken suoremmaksi ja sitten pyydettyä siltä vähän sujuvampaa ravia.

Laukassa päätin kokeilla, josko saisimme vaihtoja aikaiseksi. Pohdiskelin kyllä, ettei laukkamme ollut ihan niin pontevaa ja sujuvaa, että tehtävä olisi ollut kaikista järkevin. Vaan saahan sitä yrittää. Ensimmäiset kokeilut päättyivät siihen, että vaihdoin vaihtoyrityksen vastalaukkaan. Nakke ei tajunnut vaihtopyytöjäni, joten suunnitelma sai vaihtua lennosta. Hurauttamani täyskaartokuvion jälkeen jatkoin vielä lyhyen sivun vähän pyöristäen laukassa. Muistaakseni Nakke laukkasi näppärästi oikeaa laukkaa vasemmassa kierroksessa. Vasen laukka oikeassa kierroksessa tuntui hieman epätasaisemmalta. Eipä olekaan tullut toviin mentyä varsinaisia vastalaukkoja, joten istuntanikin taisi olla vaikka miten.

Vaihdot jäivät kaivelemaan kuitenkin sen verran, että testailin niitä vielä lävistäjien lopussa. Taisin kerran saada tehtyä vaihdon oikeasta laukasta vasempaan. Muutoin emme Naken kanssa ymmärtäneet toisiamme ja suurin saavutuksemme oli ristilaukka. Hah! Nakke on joko oppinut vaihtoavut eri tavalla kuin niitä sille tarjosin tai sitten apuni olivat vain sangen mystisiä. Jetti oli helppo saada vaihtamaan enkä sen jälkeen ole juuri vaihtoja päässyt treenaamaan. Mutta tulipahan kokeiltua, joskus vielä toistekin.

Loppuravissa Nakke eteni ihan mukavasti ja taisi väläytellä vielä muutamia vähän pyöreämpiä hetkiä. Tunti meni kyllä humputteluksi, mutta ei kai se vaarallista ole. Meillä kun ei Naken kanssa tällä hetkellä ole mitään suuria tavoitteitakaan toteutettavana. Kiva se on silti edelleen, joten toivottavasti saan sen jatkossa aina silloin tällöin tunneille ratsuksi.