Sunnuntaina vuorossa oli toiset vieraskisat Paven kanssa, jännää! Pääsimme JKH-tiimin eli Kaisan ja Noran kanssa Kentaurien 1-tason estekisoihin, sillä opettajamme oli niissä tuomarina ja ratamestarina. Sangen näppärää. Koska treenit Paven kanssa isommilla esteillä eivät viime aikoina ole menneet kovin putkeen, pelasin varman päälle ja ilmoitin meidät 70 ja 80 sentin luokkiin. Molemmissa arvosteluna oli 367.1 ja kaiken lisäksi ihanasti sama rata.
Molempien luokkien verryttelyssä hyppäsimme samat esteet (ratapiirroksen este 3 vasemmassa kierroksessa ja este 6a ristikkona ja pystynä oikeassa kierroksessa). Annoin Paven rauhassa tutustua uuteen maneesiin ennen kuin siirryin raviin ja laukkaan. Tutustumisen jälkeen Pave olikin oma, mukava itsensä eikä ihmetellyt kummempia. 70 sentin verryttelyn alussa se oli vähän vauhdikkaampi, mutta tasoittui nopeasti. 80 sentin verryttelyssä se taas eteni tasaisen varmasti. Verryttelyhypyt molemmille esteille menivät mukavasti. Keskityin pysymään itse tuntumalla ja olemaan tuuppimatta Pavea. Taktiikka toimi, ja Pave hyppäsi kaikki esteet tasaisesti. Molempien verryttelyiden jälkeen jäin odottamaan vuoroa kohtuullisen luottavaisin mielin. Toki vähän jännitti, mutta se nyt kuuluu kisoihin.
Tästä kiitos Noralle!
70 sentin radalle lähdimme matkaan vasemmassa laukassa. Pave laukkasi tasaisen rauhallisesti. Ykköseste oli kohti yleisöä, mikä oli arveluttanut minua. Lähestymisessä Pave tuntuikin jarruttavan, joten rohkaisin sitä äänellä. Pääsimme esteestä asiallisesti yli, ja Pave nappasi toivotusti oikean laukan. Kakkoseste ylittyi sujuvasti, ja laukkakin vaihtui vasempaan. Kolmosen ja nelosen suora linja meni viidellä askeella. Neloselle lähestymisessä Pave epäröi hetken, mutta olin hereillä ja rohkaisin sitä taas äänellä. Niin pääsimme siitäkin puhtaasti yli. Viitonen ylittyi sujuvasti, ja Pave järjesteli itsensä sen jälkeen myötälaukkaan. Edessä oli vielä kuutosena ollut askeleen sarja, joka meni hyvin. Näin pääsimme jatkamaan toiseen vaiheeseen.
Perusradan päättäneen sarjan jälkeen Pave oli hetken ristilaukassa, kunnes korjasi itsensä myötälaukkaan. Toisen vaiheen ensimmäiselle esteelle eli seiskalle kaarsin ykkösen ja nelosen välistä. Seiska ylittyi hyvin, samoin kuin kasi. Ysille käänsin lyhyemmän tien unohtaen suoristaa kunnolla. Pave kolautti puomia, joka onneksi pysyi ylhäällä. Kymppi ja yksitoista menivätkin taas sujuvasti, ja näin pääsimme maaliin puhtaalla suorituksella. Jeij!
Olin suoritukseen tyytyväinen, sillä se oli aika tasainen ja rauhallinen. En panikoinut, mutta pysyin tuntumalla ja ratsastin. Pavekin oli aika rento ja kuunteli mukavasti pyyntöni. Kymmenen ratsukon luokassa suorituksemme riitti toiseen sijaan, mikä yllätti kyllä. Eroa voittajaan oli vähän päälle kaksi sekuntia, kolmanneksi tulleeseen puolisen sekuntia. Pääsimme Paven kanssa palkintojenjakoon, ja taputtelin ratsun hyväksi. Kiva aloitus!
80 sentin radalle lähdin myös luottavaisin mielin, kun aiempi rata oli sujunut mukavasti. Matkaan lähdimme taas vasemmassa laukassa radan ollessa sama kuin aiempi. Yleisöä kohti ollut ykkönen ylittyi nyt sujuvasti samoin kuin kakkoseste. Kolmosen ja nelosen suora linja meni myös ihan hyvin, vaikka olimme välissä vastalaukassa. Pave kuitenkin nappasi nelosella vasemman laukan takaisin. Nelosen jälkeen laukka pääsi ehkä vähän venymään, sillä viitoselle ponnistuspaikka tuli turhan lähelle. Pave kuitenkin hyppäsi esteen puhtaasti. Jäin kaiketi vähän jarruttelemaan tahattomasti, sillä nyt perusradan viimeisenä ollut askeleen sarja ei mennyt niin sujuvasti, vaan sain taas kannustaa Pavea äänellä niin a- kuin b-osalla. Pave ei onneksi hätkähtänyt tästä, vaan selvitti molemmat osat puhtaasti, ja pääsimme jatkamaan toiseen vaiheeseen.
Yritin antaa sarjan jälkeen laukan sujua, mutta jotenkin varmaan jarruttelin vahingossa edelleen. Seiskallekin ponnistuspaikka ajautui juureen, ja Pave joutui kiipeämään esteen yli. Hienosti se kuitenkin selvitti sen. Yritin tämän jälkeen ratsastaa eteen ja ennen kaikkea antaa Paven laukata. Kasi ylittyikin taas sujuvammin, ja tohdin kääntää ysille vähän lyhyemmällä tiellä. Pave hyppäsi senkin sujuvasti ja puhtaasti. Kymppi ja yksitoista menivät samoin asiallisesti, ja näin pääsimme myös 80 sentin radalta puhtaasti maaliin. Jes, kisapäivän tavoitteet puhtaista radoista toteutuivat!
80 sentin radalla tuli pari kehnompaa ponnistuspaikkaa, mutta en onneksi hätääntynyt niistä suuremmin. Muistin tälläkin radalla pysyä tuntumalla, mutta olla hätyyttelemättä Pavea turhaan. Niinpä se saattoi pelastaa meidät noista parista paikasta ja pitää kaikki puomit ylhäällä. Pave tekikin oman osuutensa todella hienosti. Tässäkin luokassa oli kymmenen ratsukkoa. Meidät kutsuttiin jälleen palkintojenjakoon ja vieläpä ensimmäisenä. Eroa toiseksi tulleeseen oli noin 2,5 sekuntia. Niinpä pääsin taas taputtelemaan ja kehumaan Paven hyväksi, sillä se oli tänään todella mainio. Varsinainen tätikuljetin ja ruusukehai. Hyvä Pave!
Tulipa taas hyvää kokemusta. Luokat olivat mielestäni meille oikeat jo sen takia, että nämä olivat vasta toiset yhteiset vieraskisamme. Lisäksi treenien kehno sujuminen oli syönyt varmuuttani isommilla esteillä, joten en usko, että kisatilanne olisi ainakaan parantanut sitä. Nyt sain hyvät, asialliset radat Paven kanssa ja saatoin ratsastaa ilman isompia tutinoita. Tällainen tuli tarpeeseen. Tämä hyvä fiilis pitää kyllä säilöä talteen, jotta siihen voi palata myöhemmin. Pave on mukavan rehellinen hevonen, mutta ei sekään loputtomasti kuskin virheitä paikkaa. Kun taas kuski tekee osansa, on se todella mukava ratsu. Siinäpä siis kuskille treenattavaa.
