Keskiviikon valmennusryhmän tunnilla oli hyvät oltavat, kun ratsukoita oli vain viisi. Toivoin mielessäni saavani jonkin satunnaisen ratsun, ja tällä kertaa arpaonni sattui Loren kohdalle. Oma fiilis siitä oli ihan ok, joten suuntasin tunnille odottavaisin mielin. Luvassa oli koulua tavoitteena ratsastaa hevosia suoriksi.
Tunnin ensimmäisenä tehtävänä oli ratsastaa keskihalkaisijaa ensin käynnissä ja sitten ravissa. Keskihalkaisijalle pyöräytettiin myös voltit kumpaankin suuntaan. Tunnustelin Loren etenemistä ja kuvittelin paikallistaneeni sen asettuvan kyllä oikealle helposti, mutta välttelevän asettumista ja taipumista vasemmalle. Samalla huomasin, että se tykkäsi yrittää kulkea vähän turpa oikealla ja pyrki kulkemaan vasemmalle tehdyillä volteilla etuosa ulompana. Näiden huomioiden jälkeen oli mukava alkaa korjata menoa käynnissä opettajan auttaessa. Vasemmassa kierroksessa ohjeeksi tuli tuoda vähän sisäkättä lähemmäs kaulaa ja myödätä aina nopeasti Loren antaessa vähänkin periksi. Samalla piti muistaa kääntää ulko-osaa selvemmin. Oikeassa kierroksessa puolestaan tuli varoa, etten taivuttanut kaulaa liikaa ja etten kääntynyt liioitellusti mukana. Samoja palikoita sain työstää myös ravissa, ja pienet onnistumiset motivoivat jatkamaan. Aloimme saada oikealle aika kivoja voltteja. Vasemmalle tehdyt voltit olivat tietysti hankalampia, mutta hetkittäin sain niistäkin otetta. Haastavinta oli saada pidettyä ulko-ohja tuntumalla, kun samalla piti muistaa sisäohja sekä ulkopohje. Kivaa oli se, että huomasin korjattavat kohdat ja osasin ajatella, miten niitä voisi lähteä purkamaan.
Toisena tehtävänä pyöritimme pääty-ympyröitä sekä teimme pitkille sivuille käynnistä pysähdyksen, siitä peruutuksen ja sitten siirtymisen ensin raviin ja lopulta laukkaan. Pääty-ympyrät työstettiin ensin ravissa ja sitten laukassa. Peruutuksissa oli tarkoitus hevonen tekemään se suorana ja takaosaa käyttäen, jotta siirtymät ylöspäin lähtisivät helposti. Huomasin aika nopeasti, kuinka Lore pyrki menemään etupainoisena, ja yritin alkaa ratsastaa etuosaa keveämmäksi. En tosin ihan löytänyt apuja, joilla tämä olisi onnistunut, joten pysähdykset olivat vähän hitaita ja etupainoisia. Niinpä peruutuksetkaan eivät aina lähteneet helpoiten, vaan Lore ensin jäkitti vastaan ennen kuin suostui antamaan vähän periksi. Peruutuksia toistettaessa Lorea myös alkoi ärsyttää koko homma, jolloin se alkoi poikittaa ja välillä ottaa ylimääräisiä sivuaskelia. Se ei selvästi arvostanut tehtävää, vaikka opettaja muistutti sen olevan sille oikein hyvästä. Loppua kohti Lore vähän "kuumahtikin", mikä tosin vain huvitti. Saimme tunnin aikana tehtyä ihan asiallisia peruutuksia, kun muistin olla niissä hiljaa, mutta vaatia silti täsmällisesti.
Siirtymät peruutuksesta raviin ja laukkaan olivatkin oma juttunsa. Kenties en saanut valmisteltua siirtymiä kunnolla, kun monet niistä menivät vähän valuen. Parhaimmat onnistumiset tulivat siirtymisissä peruutuksesta vasempaan laukkaan. Muutaman kerran niiden aikana peruutus oli onnistunut hyvin, jolloin Lorella oli kaikki palaset kohdilleen laukannostoa varten. Oikean laukan nostaminen peruutuksesta sen sijaan meni aika höpöksi, sillä useana kertana Lore tarjosi vasenta laukkaa. Se siis tajusi, mitä askellajia pyysin, mutta joko ei keskittynyt tai sitten apuni vain vihjasivat liikaa vasempaan laukkaan eli sen suosikkilaukkaan. Siirtymiset raviin olivat laukannostoihin verrattuna kehnompia, sillä niissä ei ollut samaa aktiivisuutta. Siirtymä olikin enemmän valuminen muutaman käyntiaskeleen kautta, vaikka pyrin olemaan napakampi.
Laukkatyöskentely pääty-ympyröillä oli oma juttunsa. Loren oikea laukka on aika kamalaa istuttavaa, ja se lisäsi hommaan haastetta nakkelemalla välillä päätään. En tällä tunnilla ehtinyt tajuta, mitä se sillä protestoi. Epävakaata ohjastuntumaa? Kenties. Vasemmassa laukassa sainkin kasailtua omaa istuntaani paremmaksi, jolloin Lorekin oli tasaisempi. Oli kiva huomata, kuinka säädeltävä laukka sillä on. Se kun pyrki vähän kipittämään, niin kontrollin vuoksi lyhensin laukkaa paikoin reilummin. Esteradalla tästä ominaisuudesta on varmasti rutkasti iloa. Laukan työstäminen tahtoi tosin jäädä vähän taka-alalle, kun kiiruhdin aina uudelleen tehtävän alkuun. Oikeaa kierrosta olisi voinut viilata vielä vähän enemmän, jotta olisin saanut menoa tasaisemmaksi. Vasempaan kierrokseen tuli muutama rennompi pätkä, joista jäi hyvä mieli.
Loppuraveissa Lorella oli taas kiire kipittää. Puolipidätteet menivät hetkellisesti läpi, mutta pitkän sivun auetessa Lore halusi vähän kiihdyttää. Tämä olikin hyvää treeniä sille, että opettelen ratsastamaan pidätteitä sammuttamatta menoa kokonaan. Kun sain pohkeen ja ohjan suhteen oikein, tasoittui Lore mukavasti. Käytin kyllä apuna myös ympyröitä, joilla Lore malttoi paremmin. Tunnin treeni oli kyllä kivaa vaihtelua. En muista edes, milloin peruutuksia olisi harjoiteltu näin tiiviisti. Loren kanssa oli myös mukava mennä, ja siitä taitaa olla kuoriutumassa varsin näppärä kouluratsu. Sillä kun on sopiva eteenpäinpyrkimys ja hyvä keskittymiskyky niin halutessaan. Loren kanssa voisinkin treenata koulua jonkinlaisen pätkän ihan vain nähdäkseni, voisiko meillä olla jotain saumaa parempaankin yhteistyöhön.
