Lauantaina Jetin kanssa oli luvassa seuraavan päivän kisoihin valmistava treeni. Tällä kertaa se oli käynti- ja ravimaasto sekä sen päälle otetut muutamat hypyt kentällä.
Maastoon lähdimme kolmen ratsukon voimin. Kävimme kiertämässä tutun lyhyemmän lenkin, jonka aikana menimme pääsääntöisesti käyntiä. Matkan varrelle otimme muutamat ravipätkät. Lenkin alkutaipaleella Jetti oli puoliunessa eikä sitä huolettanut jättää välimatkaa kavereihin. Jetti "Urhea" II pääsi kuitenkin yhdessä kohtaa reissua johtamaan letkaa, kuun muut ratsut keksivät huolestua jostain eivätkä halunneet edetä. Niinpä reipas Jetti otti hetkeksi johtopaikan ja pienen nohituksen avulla johdatteli laumakaverinsa pelottavan kohdan ohi. Loppumatka lenkistä menikin mukavasti, ja kotia kohti edetessä Jetinkin kaviot alkoivat nousta keveämmin.
Kentälle pääsemisen jälkeen Jetti sitten hyytyi. Olin kuvitellut, että maastolenkki reipastuttaisi sitä sen verran, että saisimme otettua hypyt hyvällä energialla. Mutta ei. Lyhyt ravityöskentely takkusi eikä laukkakaan alkanut rullata. Yritin nohittaa ja virittää ratsuani, mutta en saanut lietsottua edes itseäni napakaksi. Hyppyjä otimme niin ympyrällä kavaletille, kahdeksikkona pystyille kuin vielä neljän hypyn miniradan verran. Meno oli aika ponnetonta, vaikka pääsimmekin kaikesta yli. Itseäni alkoi vielä keljuttaa oma nyhertäminen, mikä ei auttanut yhtään. Olisin halunnut saada alle hyvät, reippaat hypyt, mutta kun ne eivät tapahtuneet itsestään, niin luovutin kesken kaiken. Pah! Tämä laji vaatii välillä niin paljon asennetta, ettei tosikaan. Jos oma asenne ei ole kunnossa, ei se ratsukaan loputtomiin sitä paikkaa.
Treeni ei siis mennyt ihan putkeen, mutta murheissa vellomisen sijaan päätin keskittyä siihen, että Jetti sai käydä maastossa tuulettumassa ja kuitenkin hyppäsi kerralla kaikki eteen tulleet esteet. Tietysti meno olisi voinut olla rutkasti sujuvampaa ja helpompaa, mutta joskus on parempi kaivaa ne pienetkin asiat esiin ja ajatella niistä jotain hyvää. Asenne ja asennoituminen, siinäpä taas avainsanoja tässäkin lajissa pärjäämiselle.
