Keskiviikon toiselle estetunnilleni sain mukavasti Manun. Valmennusryhmän tunnilla oli kaiken huipuksi ratsukoita vain viisi, joten olosuhteet hyppelylle olivat kohdillaan. Tunnin piti viikonloppuopettaja, ja oli mukava päästä pitkästä aikaa hänen opetukseensa. Manu oli jo valmiina edellistunnilla ja näytti olevan reippaalla tuulella.
Alkuverryttelyn ravissa Manu jatkoi kipittämistä. Opettaja neuvoi ottamaan puolipidätteitä aina satulaan istuttaessa. Tämä ja pohkeiden pitäminen tuntumalla alkoivat auttaa, ja lopulta Manu siirtyi ravaamaan rennommin. Ylittelimme samalla ravissa ympyrällä olleita puomeja. Kun tie hahmottui, ja sain pidettyä Manun liikkeessä ilman turhia hidasteluita, sujui tehtävä molempiin suuntiin kivasti. Opettaja muistutti kantamaan myös ulkokäden, joka tuppasi välillä painumaan turhan alas. Puomeilla oli mukava huomata, kuinka välillä sain rentouduttua hyvin kädellä ja samalla säilytettyä pohjetuntuman. Laukassa saimme tulla minipystyjä ympyrällä sekä verrytellä muualla vapaasti vasemmassa kierroksessa. Laukka rullasi ihan ok, mutta Manu jäi vähän löysäksi ja pitkäksi.
Oikeassa laukassa tulimme muutaman kerran ympyrällä pystyjä. Koska Manu oli vähän pitkä ja löysä, olivat hypyt töksähtäviä eikä askel sopinut parhaiten. Tie oli vähän alussa hukassa, mutta kun se löytyi, meni noin 13 metrin kaareva linja pystyltä toiselle ihan hyvin neljällä askeleella. Jos Manu olisi ollut lyhyempi ja vähän terävämpi, olisi tehtävä sujunut parhaiten. Yritin kyllä ratsastaa sitä sellaiseksi, mutta arvelen jälleen kerran pohjeratsastukseni olleen puutteellista. Reippaammilla hevosilla unohdan helposti ratsastaa pohkeella, vaikka nekin tarvitsevat sitä.
Seuraavaksi tulimme pystyt ympyrällä vasemmassa kierroksessa ja jatkoimme sen jälkeen ensimmäisen esteen ja siitä suoraan toiselle lävistäjäpystylle. Suora linja oli noin 17 metriä. Ympyrä meni mukavan tasaisesti, ja pääsimme hyvin myös suoran linjan tehtävälle. Manu jopa vaihtoi laukan ensimmäisen hypyn jälkeen vasemmasta oikeaksi, joten toisella esteellä ei tarvinnut huolehtia siitäkään. Tulimme tehtävän samanlaisena myös oikeassa laukassa aloittaen. Ympyräpystyt menivät vähän löysästi, vaikka tie oli ok. Opettaja neuvoi hakemaan vähän terävyyttä Manun menoon, sillä se nosteli jalkansa laiskasti puomeja kolisuttaen. Suora linja ympyrän jälkeen sujui tasaisesti, mutta tällä kertaa en saanut laukkaa vaihdettua oikeasta vasempaan, vaan korjasin sen tehtävän jälkeen ravin kautta.
Tämän jälkeen tulimme vasemmassa laukassa suoran linjan, jonka pystyt olivat vähän vinossa. Alussa muka kehtasi hirvittää, kun hypyt näyttivät tulevan tosi vinosti. Manu kuitenkin puksutti tehtävän kivan tasaisesti, mitä nyt ensimmäisellä kerralla sovitti välin neljännen askeleen melkoisen lyhennyksen kautta. Laukkakin vaihtui ensimmäisessä hypyssä turhaan vasemmasta oikeaksi eikä korjaantunut toisessa hypyssä, vaan jouduin korjaamaan sen ravin kautta. Tulimme saman tehtävän myös oikeassa laukassa. Reitti oli edelleen kunnossa, ja väli meni kivasti neljällä askeleella eikä Manu vaihtanut tällä kertaa laukkaa turhaan kesken kaiken. Oli kiva huomata, kuinka tällaisessa tehtävässä osuin paremmin keskelle esteitä sen sijaan, että huitelin ne reunoja viistäen.
Lopuksi tulimme vielä noin 60 sentin korkeudessa olleen radan, jossa oli kymmenen hyppyä. Matkaan lähdettiin oikeassa laukassa. Ensimmäisenä tulimme ympyrän, jonka tie oli ok, mutta ensimmäisen hypyn jälkeen Manu oli jostain syystä ristilaukassa. Toisessa hypyssä se onneksi korjasi itsensä takaisin oikeaan laukkaan. Matka jatkui sitten lävistän suoralle linjalle. Kolmoselle tulikin sitten miniaskel vauhdin loputtua kesken. Se aiheutti myös linjalle yhden ylimääräisen askeleen, mikä sai myös neloselle hassun hypyn. Laukka ei taaskaan vaihtunut, vaan korjasin sen vasemmaksi ravin kautta. Suoran linjat vinot hypyt menivät ok muutoin, mutta niillä Manu taas vaihtui turhaan laukan oikeaksi. Ravin kautta siis korjaus. Siitä matka jatkui taas ympyrälle, joka sujui nyt mukavan tasaisesti. Lävistäjän suora linja eli radan viimeiset hypyt menivät kivasti, ja Manu oli hereillä vaihtaen toisessa hypyssä itsensä toivotusti oikeaan laukkaan.
Tunnin hyppelyt olivat siinä, ja fiilis oli aika hyvä. Manulla on kiva
hypätä, sillä se on tasaisen varma menijä ainakin näillä pienillä
korkeuksilla. Haasteena jatkoa varten olisi oppia ratsastamaan sekin
lyhyeksi ja napakaksi sekä opetella vaihtamaan laukat jo hypyissä. Oli
hauska huomata, kuinka monipuolisia tehtäviä tunnin esteet tarjosivat.
Etenkin ympyrällä hyppääminen oli taas hyödyllistä, kun siinä huomasi
hyvin tien ja tahdin merkityksen. Tämäkään tunti ei todellakaan vienyt
intoa hypätä Manulla enemmänkin, joten toivottavasti pääsen sen kanssa
treenaamaan.
Videoista kiitos Alekseille!
